Elina Annola kasvoi lapsuutensa Laihialla ja kesäisin hän vietti aikaa isovanhempiensa luona Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla. Kuvassa Elina on Lappajärvellä. Kissan nimi on Mili. Kuva: Elina Annolan kotiarkisto
Esikoiskirjailija Elina Annolan mielestä kuva kolmekymppisistä suomalaisista on yksioikoinen
Elina Annola osoittaa kirjassaan, että aikuisuuteen kasvamisen ongelmat ovat osittain samanlaisia nykypäivänä Helsingissä kuin viisikymmentä vuotta sitten Pohjanmaalla.
Elina Annolan esikoisromaanissa käsitellään muun muassa sosiaalisen median painetta ja mielenterveyden ongelmia sekä itselääkäröinnin yleistymistä ja sen vaikutuksia ihmismieleen. Kuva: Jarno MelaLaihialaislähtöinen Elina Annola sai lentävän lähdön kirjailijanuralleen. Bazar Kustannus julkaisee helsinkiläiseltä suomen kielen opettajalta peräti kaksi kirjaa tänä vuonna.
Annolan esikoisromaani Kunnes kukkivat puut ilmestyi huhtikuussa ja lokakuussa kauppoihin tulee toinen teos Kaikki lokakuun taivaat.
”Olen aina halunnut kirjailijaksi. Laihian kirjastossa luin koko lasten ja nuorten osaston, ja sitten siirryin aikuisten kirjoihin. Minulle oli kuitenkin selvää, että opiskelen myös opettajaksi”, Elina Annola kertoo.
Hän kasvoi lapsuutensa Laihialla ja kesäisin Annola vietti aikaa isovanhempiensa luona Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla.
Esikoisromaanissa liikutaan Helsingissä ja Järviseudulla sekä nykyajassa että 1970-luvulla. Annola korostaa, että kyseessä ei ole silti autofiktio omasta elämästä.
Kunnes kukkivat puut -kirjan päähenkilö on kolmekymppinen opettaja Emilia, joka laittaa kerralla elämänsä uusiksi.
”Emilia eroaa tylsähköksi kokemastaan pitkästä parisuhteesta ja ihastuu urbaania Kallio-elämää viettävään hipsteri-Jereen. Samalla myös ystäväpiiri ja arjen rutiinit vaihtuvat.”
Päähenkilö on kirjailijan mukaan perustyytyväinen arkeensa, mutta pyrkii isolla elämänmuutoksella saavuttamaan maksimaalisen onnen tunteen.
”Emilia tavoittelee ystävien Instagram-feedistä heijastuvaa unelmaa. Pian hän kuitenkin huomaa uuden elämäntavan vain rikkovan kaiken ympäriltään ja etenkin sisältään.”
Elina Annolan mielestä nykyisten kolmekymppisten elämää kuvataan televisiossa ja kirjoissa usein yksioikoisesti loputtomana kellumisena.
”Usein myös ajatellaan millenniaalisukupolven heittäytyvän isoihin muutoksiin onnea tavoitellessaan. Ikään kuin vain siten elämä voisi olla seesteistä.”
Romaanissa Annola tutkii, mitä radikaalit muutokset tekevät Emilian kaltaiselle ihmiselle, joka on tottunut säännölliseen elämäntyyliin.
Olen aina halunnut kirjailijaksi. Laihian kirjastossa luin koko lasten ja nuorten osaston, ja sitten siirryin aikuisten kirjoihin.
Romaanissa Emilia päätyy juurilleen Etelä-Pohjanmaalle mummolan omenapuiden alle. Auri-täti on kuollut ja Emilia tutustuu tämän ylioppilaskevään päiväkirjoihin.
Annola kuljettaa koko kirjan läpi Aurin tarinaa 1970-luvun Järviseudulla. Nuoren naisen mielenterveys on järkkynyt ahtaassa pohjalaisessa kyläyhteisössä.
Romaanin takaumia lukiessa mieleen tulee Orvokki Aution Pesärikko-romaanitrilogia. Siinähän eteläpohjalaisen maaseudun sosiaalinen kontrolli tiivistyy sanoihin: ”Hillitte ittes, mitä ihimisekkin sanoo”.
Annola haluaa kirjassaan osoittaa, että aikuisuuteen kasvamisen ongelmat ovat osittain samanlaisia nykypäivän Helsingissä kuin viisikymmentä vuotta sitten lakeuksilla.
”Aikuistumisen "pakollinen" rajapyykki on vain siirtynyt kahdestakymmenestä vuodesta yli kymmenellä vuodella eteenpäin.”
Annolan romaanissa käsitellään myös mielenterveyden ongelmia sekä itselääkäröinnin yleistymistä ja sen vaikutuksia ihmismieleen.
Kirjassa keskeisessä roolissa on Emilian paras ystävä Minna. Rintasyövästä toipunut nainen pitää itseään sairauksien kokemusasiantuntija. Räiskyvänä persoonana hän päsmäröi vaikutteille alttiin Emilian elämää.
Päähenkilö alkaa kuvitella itselleen erilaisia sairauksia, kun hän uppoutuu netin keskustelupalstojen syövereihin. Kirjaa varten Annola tutki verkon terveyskeskusteluita.
”Niitä lukiessa itsellenikin tulee herkästi olo, että onko minulla joku sairaus. Lisäksi nykyään pystyy niin helposti tilaamaan yhdellä painalluksella yksityislääkärin vastaanoton, labrakokeita ja geenitutkimuksia.”
Lokakuussa ilmestyvässä Kaikki lokakuun taivaat -romaanissa Elina Annola käsittelee koulumaailmaa. Siviilityönään hän opettaa helsinkiläisessä alakoulussa suomea vieraskielisille lapsille.
Annolan mukaan monet lapset oppivat suomen kielen melko hyvin jo yhden lukukauden aikana. Koulussa puhutaan yli viittätoista kieltä, kuten somalin kieltä, venäjää, arabiaa ja kiinaa. Romaanissa Annola kuvaa opettaja Kaisu Hännisen luokan arkea.
”Koulujen vastuulle sysätään kaikenlaisia projekteja ja kyselyitä varsinaisen opetustyön lisäksi. Toimenkuva laajenee jatkuvasti, ja tämä tuo paineita kaikille opettajille ”, Annola kertoo.
Kuka?
Elina Annola on vuonna 1985 syntynyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.
Esikoiskirja Kunnes kukkivat puut ilmestyi huhtikuussa. Ensi syksynä julkaistaan myös toinen romaani Kaikki lokakuun taivaat. Molemmat Annolan kirjat kustantaa Bazar.
Asuu Helsingissä. Juuret ovat Etelä-Pohjanmaan järviseudulla ja lapsuusmaisemat Laihialla.
Luku- ja kirjoitusharrastusten lisäksi Annola viettää aikaansa lenkkipoluilla, joilla seurana juoksentelee toisinaan myös parsonrussellinterrieri Ryyti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
