Vinnamo mittaa olkipaaleista kosteutta. Kuva: Sanne Katainen
Facebookin Maajussit-ryhmän perustaja on huomannut ilmapiirin keskusteluissa muuttuneen pessimistisemmäksi — ”Pitäisi yrittää repiä huumoria ja iloa omasta elämästä”
Suositun Facebook-ryhmän ilmapiiri on Harri Vinnamon mukaan mennyt piirun verran pessimistisempään suuntaan koronan, Ukrainan sodan ja maatalouden kustannuskriisin keskellä.
Facebookin Maajussit-ryhmän perustaja Harri Vinnamo on mustan huumorin ystävä. Kuva: Sanne KatainenSosiaalista mediaa käyttävälle maanviljelijäväestölle Harri Vinnamo on tuttu Facebookin Maajussit-ryhmän perustajana sekä ylläpitäjänä. Ryhmässä käydään päivittäin aktiivista keskustelua ammattiasioista, mutta myös kaikki huumorin alalajit ovat ryhmän jäsenille tuttuja.
Hän kertoo ryhmän yleisen ilmapiirin muuttuneen yleismaailmallisen nykytilanteen vuoksi. Ensin korona kuritti ihmisiä. Sen perään iski välittömästi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Nyt kustannuspaineet stressaavat monia ryhmäläisiä.
”Piirun verran on menty ehkä pessimistisempään suuntaan, mitä ei voi kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa ihmetellä.”
Vinnamo haluaisi yleensä keventää tunnelmaa huumorilla, vaikka sitten mustemmallakin.
”Se tekee itse kullekin hyvää nauraa kerran päivässä.”
Vinnamo yrittää itsekin olla myönteinen elämää kohtaan, vaikka hänenkin vireensä on hieman mennyt huonompaan suuntaan. Hän kuitenkin näkee, että positiivisuuteen tulisi pyrkiä, sillä se ruokkii itseään kuten negatiivisuuskin.
”Pitäisi yrittää repiä huumoria, iloa ja tulevaisuudenuskoa omasta elämästä”, Vinnamo summaa.
”Piirun verran on menty ehkä pessimistisempään suuntaan, mitä ei voi kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa ihmetellä.”
Vinnamo sai kipinän heinänviljelyyn teini-iän kesätöistä naapurikartanossa, jossa tehtiin heinää. Tuolloin Vinnamon kotitilalla pidettiin vielä karjaa, mutta ajatus karjanpidosta ei houkutellut häntä.
”Olen aina pitänyt kaupallisesta touhusta ja myymisestä, mikä johdatteli heinään. Tykkään olla asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa”, Vinnamo kuvailee.
”Tuotteelle tulee hinta kysynnän ja tarjonnan kautta, missä myös omilla myyntitaidoilla on roolinsa. Laadulle on onneksi aina kysyntää.”
”Vähän jännittää, paljonko lannoitteet maksavat tuossa talvella.”
Lopulta 1990-luvun puolivälissä Vinnamon isä luopui karjasta ja alkoi siirtyä heinäntuotantoon. Ensin tuli irtoheinäkuivuri ja sitten kanttipaalikuivuri. Vuonna 1999 Vinnamo alkoi viljellä tilaa omissa nimissään.
”2000-luvun alussa siirryin kokonaan heinänviljelyyn.”
Vinnamo on rakentanut vähitellen lisää kuivureita, ja nyt kuivaheinää mahtuu kuivumaan kerralla 100 000 kiloa. Vinnamo tekee heinää enää vain isoihin paaleihin, sillä pyöröpaalien teon hän pystyy hoitamaan kahden miehen ketjulla.
”Paalauksesta kuivuriin saadaan tunnissa noin pari hehtaaria heinää”, Vinnamo sanoo.
Heinäntuotannon lisäksi Vinnamo tekee talvisin lumiurakointeja, mikä mahdollistaa hänen mukaansa uudemman konekannan ylläpitämisen. Vanhemmiten Vinnamo on myös kiinnostunut entistä enemmän metsänhoidosta.
”Vaikka puun kasvu onkin hidasta, on se silti tasaisen varmaa.”
Kuivaheinän ohella Vinnamo paalaa myös ostamiaan olkia. Kuivan oljen paalausta hän luonnehtii aina yhtä hankalaksi.
”Kevätviljojen puintien alkaessa alkaa perinteisesti ilmestyä myös sadepilviä”, Vinnamo kertoo.
Tämän kesän heinänteko-olosuhteet olivat hänestä hyvät, joskin ajoittain oli jopa liian kuivaa. Korjuuseen tämä ei aiheuttanut hänen mukaansa ongelmia, mutta odelmasatoa kuivui pystyyn.
”Tähän kun yhdistetään ennätyskalliit lannoitteet, tulee toisen heinäsadon tekemisestä kyseenalaista”, hän pohtii.
Laskettuaan kaikki työvaiheet ja kustannukset mukaan hän saa paalin verottomaksi hinnaksi noin 70 euroa, jolla ei tehdä tulosta.
”Pörssiyhtiöillä kulujen noustessa samassa suhteessa nostetaan hintoja. Tällä alalla asia kuitenkaan mene niin”, Vinnamo harmittelee.
Ensimmäisen sadon Vinnamo pääsi tekemään kesäkuussa, kun aiemmin pahimmillaan teko viivästyi aina heinäkuun lopulle.
”Kyllä kesät ovat muuttuneet kuivempaan suuntaan tänä viljelyaikanani”, hän kertoo sääolojen muutoksesta.
Tulevaa heinävuotta Vinnamo ei uskalla lähteä ennustamaan. Eniten harmaita hiuksia hänelle aiheuttavat lannoitteet, joista häneltä puuttuu vielä puolet.
”Vähän jännittää, paljonko ne maksavat tuossa talvella. Saisi nuo ensimmäisetkin nyt maksettua.”
Asiakkaistaan eli hevosheinän ostajista Vinnamo on huolissaan, miten heillä riittää rahaa kaikkien muidenkin kustannuksien kallistuessa.
”Rupeaako hevosia menemään kohta teuraaksi, kun niitä ei ole varaa pitää?” Vinnamo pohtii.
Energian kallistuessa Vinnamo aikoo tarkastella sähkönkulutustaan ja pyrkii säästämään siitä.
”Torppaa ei voi pitää ihan 26 asteessa, kuten uusi emäntä haluaisi. Pakko siitä on vähän säästösyistä tinkiä”, hän naurahtaa.
Tulevaan talveen Vinnamo on varustautunut klapeja tekemällä, ja leivinuuni sekä ilmalämpöpumput tulevat olemaan kovassa käytössä. Öljyäkin tulee menemään, mutta sen suhteen hän pyrkii pihtailemaan mahdollisimman pitkään.
”Vältetään turhia ajoja ja suihkussa löträämistä, mitä näitä normaaleja energiansäästötoimia onkaan.”
Harri Vinnamon tila kuluttaa noin 40 000 kilowattituntia sähköä vuodessa, josta hän on onnistunut leikkaamaan noin 10 000 kilowattituntia tänä vuonna hankkimillaan aurinkopaneeleilla. Edullisen kiinteähintaisen sähkösopimuksen ja verkkoon pörssisähkön hintaan myymänsä aurinkosähkön vuoksi sähkö ei ole hänen suurin huolensa.
”Polttoöljylasku on lähes tuplaantunut. Jotenkin siitäkin pitäisi säästää, mutta samalla työt pitäisi saada tehdyiksi.”
Vapaa-ajalla Vinnamo harrastaa muun muassa lavatanssia. Kuva: Sanne KatainenVapaa-ajallaan Vinnamo irtautuu työstään runsaan harrastejoukon pariin. Hän käy aktiivisesti lavatansseissa. Syksyisin hän pitää kalastamisesta.
”Aina, kun on muutama tunti luppoaikaa, tulee lähdettyä Vesijärvelle ahvenien perään.”
Lisäksi hänen harrastuksiinsa kuuluu musiikki. Vinnamo kiersi aikoinaan 20 vuotta keikkamuusikkona ympäri Suomea.
Myös pyöräily on tärkeä osa vapaa-aikaa. Hän pyöräilee niin maastossa, peltokierroksilla kuin maantielläkin. Lisäksi hiihtäminen ja kuntosalilla käynti lukeutuvat hänen harrastuksiinsa.
”Harrastukseksi voidaan laskea erilaiset remontoinnit, joita tulee tehtyä harrastemielessä.”
Välillä hän nauttii omasta seurastaan, kun taas toisinaan on pakko päästä muiden ihmisten pariin.
”Pitäisi yrittää repiä huumoria, iloa ja tulevaisuudenuskoa omasta elämästä.”
Tulevaisuuteen liittyen Vinnamo haluaisi pitää kiinni poikamaisesta kujeilusta aina vanhuusikään asti.
”Minulla on tuttuja, joilla on vielä 80-vuotiaina se sama pilke silmäkulmassa, joka heillä on ollut niin kauan kuin itse olen heidät tuntenut.”
Yleisesti Vinnamo haluaa jokaisen pitävän positiivisesta vireestä kiinni. Hän haluaa ihmisten uskovan suomalaiseen ruuantuotantoon myös tulevaisuudessa.
”Toivotaan, että tilanne rauhoittuisi tästä kaiken kaikkiaan. Leuka pystyssä eteenpäin.”
Kuka?
Harri Vinnamo, hollolainen heinäntuottaja.
Syntynyt vuonna 1973, ensi vuonna puoli vuosisataa täyteen.
Viljelee Vilperin tilallaan 50 hehtaaria kuivaa heinää.
Tunnettu muun muassa Facebookin Maajussit-ryhmän perustajana.
Harrastaa lavatansseissa käyntiä, kalastusta, pyöräilyä ja hiihtoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
