Tässä kunnassa on 10 kyläkoulua ja koulukiusaamista puolet vähemmän kuin valtakunnallisella tasolla – tutkija kertoo, mitkä asiat estävät koulukiusaamista

Noin neljä viidestä Haikaran kyläkoulun 4.- ja 5.-luokkalaisista sanoo tulevansa hyvin toimeen koulukavereidensa kanssa kouluterveyskyselyn 2023 mukaan. Luku on samalla tasolla kuin muissa kouluissa. Vasemmalta pikkumökeissä Veeli Saarimaa, Jonne Vähäsöyrinki, Valtteri Kivioja ja Aatu Sikala. Kuvituskuva. Kuva: Paivi Karjalainen

Pohjois-Pohjanmaan Nivalassa koulukiusaamista on puolet vähemmän verrattuna koko Suomeen. Tiedot ilmenevät 4.-ja 5.-luokkalaisille syksyllä 2023 teetetystä kouluterveyskyselystä.

Nivalalaisista koululaisista vähintään kerran viikossa koulukiusaamista ilmoitti kokevansa reilut 4 prosenttia. Vertailun vuoksi, valtakunnallisella tasolla Suomessa koulukiusaamista kertoi kokevansa 8,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että Nivalassa ilmeni lähes puolet vähemmän koulukiusaamista kuin keskimääräisesti Suomessa.

Nivalan 11 alakoulusta kymmenen on kyläkouluja, vain yksi sijaitsee keskustan alueella.

Nivalan Haikaran koulussa kouluväkivaltatilanne on rehtori Reino Tynin mukaan hyvä.

”Tiedossani ei ole mitään vakavaa kouluväkivaltaa. Ainahan pieniä kähinöitä ja rähinöitä on lasten välillä”, Reino Tyni kertoo.

6. luokkaa käyvä Juulia Sikala Haikaran kyläkoulusta Nivalasta kuvailee, että koulussa on hyvä henki.

”En koe, että koulussa olisi mitään hirveää kiusaamista. Ehkä jotkut saattavat vähän puhua pahaa selän takana. Välillä pojat saattavat myös painia toistensa kanssa, mitä välituntivalvoja tulee sitten selvittämään”, hän kertoo.

Juulia kokee, että opettajat puuttuvat oppilaiden pieniinkin riitoihin. Hänestä tuntuu, että opettajat ovat muutenkin kiinnostuneita oppilaistaan.

”Kyllä he ovat ihan mukana meidän elämän tilanteissa ja yleensä tietävät, jos jollekin oppilaalle on sattunut jotain ikävää”, hän sanoo.

6.-luokkalaisen Juulia Sikalan mukaan Haikaran kyläkoulussa on hyvä henki. Juulia on kuvassa oikealla, vasemmalla ystävä Melina Gallen.  Kuva: Paivi Karjalainen

Yliopistonlehtori Miia Sainio Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselta kertoo, että maaseudulla sijaitsevissa kouluissa ei ole osoitettu esiintyvän vähemmän kiusaamista kuin kaupungeissa. Kiusaamista voi olla niin pienessä kuin suuressa koulussa.

Sainio on toiminut Kiva Koulu -hankkeessa kouluttajana ja tutkinut ohjelman pitkäjänteiseen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä. Kiva koulu on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on käytössä yli 800 koulussa.

Sainion mukaan sellaisessa koulussa ilmenee kiusaamista vähemmän, missä koulun arvot, säännöt ja periaatteet ovat yhteisesti sovittuja, ja kaikki ovat sitoutuneet niihin. Myös opettajien ja vanhempien on oppilaiden lisäksi sisäistettävä yhteiset toimintatavat.

”Pelkästään toteamus “meidän koulussa ei kiusata” ei riitä, jos hiljaisesti kuitenkin hyväksytään jonkun oppilaan pois jättäminen ryhmästä tai jos aikuiset eivät puutu nimittelyyn tai muuhun loukkaavaan käyttäytymiseen.”

Ekaluokkalaisten tekemä taideteos Haikaran koulun seinällä. Kuva: Paivi Karjalainen

Viimeisen kahden vuoden aikana, jolloin Tyni on ollut virassa, koulu ei ole joutunut tekemään poliisille yhtään rikosilmoitusta kiusaamisesta.

Tynin mielestä tämä kertoo siitä, että oppilailla ja perheillä on asiat kunnossa ja lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Hän lisää, että perheen vaikeudet heijastuvat usein myös kouluun ja näkyvät koulukiusaamisena.

Yhden perheen pahoinvointi ei kuitenkaan määrää kiusaamista, muistuttaa Sainio.

”Viime kädessä olosuhteet koulussa määräävät sen, annetaanko kiusaamisen tapahtua.”

Tynin mukaan viimeisin vakava kiusaamistapaus sattui viime syksynä, jolloin eräs oppilas esti toista oppilas menemästä kotiin. Tapaus selvitettiin Kiva koulu -tiimin kanssa.

Tyni pitää kyläkoulun vahvuutena sitä, että lähes kaikki tuntevat toisensa.

”Yhteisöllisyys luo turvaa, kaikki huolehtivat toisistaan. Jos kiusaamista ilmenee, niin siihen tartutaan yhdessä. Meillä on aivan nollatoleranssi kiusaamiseen.”

Sainio ei tunne Haikaran koulua, mutta myöntää yhteisöllisen kulttuurin ehkäisevän kiusaamista.

”Rakentavaan yhteisöllisyyteen kuuluu myös kunnioittava vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtäminen.”