Kannonkosken Käräjämäen kyläyhdistyksen hankkima iskuri löysi säilytyspaikan Mirja Hurskaisen maatilan lämpökeskuksesta. Kuva: HANNU RAINAMO
Sydäniskuri voi pelastaa hengen – Käräjämäen kylä Kannonkoskella hankki oman iskurin ja sijoitti sen maatilan lämpökeskukseen
Suomessa on paljon maaseutualueita, joihin ambulanssin ja ensihoidon saapuminen kestää verrattain kauan. Kylien oma varautuminen nousee tällöin arvoonsa.
Mirja Hurskainen ja Reijo Vesterinen opettelivat elvytystä. Kaisu Paalanen tarkkaili suoritusta taustalla. Kuva: HANNU RAINAMO
Lämpökeskuksen ovessa oleva merkki kertoo sydäniskurin sijainnista. Kuva: HANNU RAINAMO
Nopean avun Apurit -hankkeen projektipäällikkö Irma Ahokas-Kukkonen toivoo, että jatkossa yhä useammat maaseudun kyläyhdistykset hankkivat iskurin. Kuva: HANNU RAINAMOKeväällä 2019 käynnistynyt ja ensi keväänä päättyvä kaksivuotinen Nopean avun Apurit -hanke jalkautuu moniin Keski-Suomen maaseutukyliin.
”Järjestämme kaksituntisia koulutuksia, joissa opetamme elvytystaitoja ja sydäniskurin käyttöä”, projektipäällikkö Irma Ahokas-Kukkonen kertoo.
”Kannustamme kyläyhteisöjä myös iskureiden hankkimiseen.”
Koulutuksia järjestetään lähtökohtaisesti kaikkialla muualla paitsi maakuntakeskus Jyväskylässä.
”Olemme käyneet kaikissa kunnissa. Myös Jyväskylän maaseutumaisissa kylissä on vierailtu”, Ahokas-Kukkonen kertoo.
Keski-Suomen Sydänpiirin järjestämä hanke on ely-keskuksen maaseuturahaston rahoittama. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on hankkeen osatoteuttaja.
Suomessa on paljon maaseutualueita, joihin ambulanssin ja ensihoidon työntekijöiden saapuminen kestää verrattain kauan.
”Tämä on erityisen riskialtista sydämenpysähdyksen sattuessa, sillä ensimmäiset kahdeksan minuuttia ovat kriittisimmät. Monet paikat eivät ole ensihoidon välittömässä läheisyydessä, joten tosipaikan tullen tavallisten ihmisten elvytystaitojen olisi syytä olla kunnossa”, Ahokas-Kukkonen pohtii.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Paalanen painottaa kertaamisen merkitystä.
”Vaikka sydäniskuria ei voi käyttää väärin, on omaa osaamista hyvä pitää yllä, jotta tositilanteessa pystyy toimimaan nopeasti. Kannustamme kaikkia ihmisiä käyttämään iskuria matalalla kynnyksellä. Jo hankkeen aikana on ollut tapauksia, joissa maallikot ovat pelastaneet henkiä sydäniskuria käyttämällä”, Paalanen kertoo.
17 kilometrin päässä Kannonkosken keskustaajamasta sijaitsevaan Käräjämäen kylään on hankittu oma sydäniskuri. Laite on kyläyhdistyksen sihteerin Mirja Hurskaisen maatilan lämpökeskuksessa.
”Lähin ensivaste on Kannonkosken kirkonkylässä, josta yksikkö saapuu tänne noin 20 minuutissa, jollei ole kiinni muissa tehtävissä”, Hurskainen kertoo.
Lähimmät ambulanssit sijaitsevat Saarijärvellä ja Viitasaarella, joista molemmista apu saapuu Käräjämäelle arviolta puolessa tunnissa.
”Tällaisilla vasteajoilla iskuri on syytä löytyä omalta kylältä. Kun teimme kyläyhdistyksessä päätöksen oman iskurin hankkimisesta, ei sitä kukaan täällä vastustanut”, Käräjämäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Vesterinen toteaa.
Sydäniskureiden markkinahinta on keskimäärin hieman yli 2 000 euroa.
”Olemme Nopean avun Apurit -hankkeessa kilpailuttaneet iskurit. Kyläyhdistys voi hankkia sellaisen noin 1 500 eurolla”, Paalanen sanoo.
Kyläyhdistyksen Hurskainen kertoo, että osan Käräjämäelle hankitun iskurin kustannuksista maksoivat Kannonkosken kunta ja pankki, paikallinen yritys sekä Kannonkosken Lions-klubi.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on määritellyt riskikylät, jotka sijaitsevat kauimpana ensihoidon avusta.
Esimerkiksi Viitasaaren Suovanlahdelle, Keiteleen itäpuolelle, ensihoidon saapuminen kestää 30–40 minuuttia. Riskikyliä löytyy Viitasaaren lisäksi myös Pihtiputaalta, Kinnulasta ja Keuruulta.
”Näiden kuntien kylissä olemme valmentaneet kyläläisistä auttajaryhmiä, joille on opetettu hätäensiapua ja alkusammutusta. Kyläyhdistykset saavat hankkeelta sydäniskurin ja alkusammuttimet”, Ahokas-Kukkonen kertoo.
Hankkeisiin mukaan pääsy edellyttää aktiivisuutta kyläyhdistykseltä.
”Olemme yhteydessä kyliin, joissa on oltava toimiva kyläyhdistys, jotta koulutus on mahdollista järjestää. Uinuvammilta kyliltä ei aina löydy sellaista toimijaa, jonka kanssa asioita voisi lähteä viemään eteenpäin.”
Kaisu Paalasen mukaan sydäniskureiden määrä on kasvanut viime vuosina ilahduttavasti.
”Kun vuonna 2017 koko maakunnassa oli vain 30 rekisteröityä iskuria, nyt niitä on jo noin 300.”
Koko maassa rekisteröityjä sydäniskureita on tällä hetkellä noin 4 100.
Ahokas-Kukkonen huomauttaa, että kaikkia iskureita ei ole tuotu viralliseen rekisteriin.
”Olemme löytäneet Keski-Suomesta viitisenkymmentä iskuria, joista suurin osa on viety rekisteriin. Tätä rekisteriä hyödyntää hätäkeskus opastaessaan elottoman ihmisen auttajaa.”
Lähimpien sydäniskureiden sijaintitiedot voi tarkistaa sivustolta www.defi.fi.
Maantieteellisesti lähimmät sydäniskurit ovat löydettävissä myös älypuhelimiin ladattavasta 112-sovelluksesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
