Mikko Kamula halusi jo lukioikäisenä kirjoittaa suuren suomalaisen kirjasarjan ‒ ”Minä olen käyttänyt tähän puolet elämästäni”

Metsän kansa perustuu Mikko Kamulan tekemään tutkimustyöhön, joten kirjasarjan lukemalla saa reppukaupalla uutta tietoa muinaisuskosta. Kirjailija ei halua kuitenkaan tuputtaa mitään, se olisi epäkohteliasta lukijoita kohtaan.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Nelikymppinen Mikko Kamula on käyttänyt jo yli 20 vuotta massiivisen Metsän Kansa -kirjasarjan tekemiseen. Helmikuussa ilmestynyt Kalevan pojat on kuusiosaiseksi suunnitellun sarjan neljäs romaani. Kaikki Kamulan kirjat ovat 600–700-sivuisia järkäleitä.

Suomalainen kansanperinne ja muinaisuskomukset kulkevat kirjasarjan punaisena lankana.

”Teema ei ole sinänsä harvinainen suomalaisessa kirjallisuudessa. On silti vaikea uskoa, että kukaan toinen olisi tehnyt aiheesta näin kattavaa taustatyötä. Minä olen käyttänyt tähän puolet elämästäni”, Mikko Kamula sanoo.

Hän sai idean kirjasarjaan jo vuosituhannen vaihteessa lukioikäisenä. Laihialaisnuorukainen selasi maakuntalehti Pohjalaista, jossa oli laaja juttukokonaisuus suomalaisesta kirjallisuudesta.

Kamula jäi miettimään, mikä teema voisi kirjallisuudessa koskettaa suomalaisia samassa laajuudessa kuin Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Vastaus kysymykseen saattaisi olla suomalainen mytologia, hän oivalsi.

”Kun menin Vaasaan kirjastoon nahkarotsi päällä kysymään, missä on kansanrunoushylly, ensimmäinen virkailija ei ottanut minua tosissani. Sain palvelua vasta seuraavalta työntekijältä”, hän naurahtaa.

Päättäväinen pohjalaisnuori tarttui tuumasta toimeen. Kirjaprojektin innoittamana hän hakeutui opiskelemaan Turun yliopistoon folkloristiikkaa, kansanperinnettä ja historiaa.

Kamula opiskeli myös medianomin tutkinnon Jyväskylässä ja työskenteli Metsähallituksessa kulttuuriperintötiimissä.

Tiedonkeruuvaihe kesti peräti kymmenen vuotta. Stressitasoa nosti tieto, että vain kaksi prosenttia kustantamoille lähetetyistä käsikirjoituksista hyväksytään.

Kamula lähetti pitkään hiotun tekstin viidelle kustantamolle. Gummerus vastasi alle kuukaudessa ja saman tien sovittiin kuusiosaisen kirjasarjan julkaisemisesta. Esikoisromaani, Ikimetsien sydänmailla, ilmestyi 2017.

”Ensimmäisen kirjani sivuilla kiitän isääni, joka menehtyi kahdeksan vuotta sitten. Isä kehotti minua tavoittelemaan unelmiani.”

Nykyään Tampereella asuva Mikko Kamula pohtii, onko kuusiosainen kirjasarja jopa Gummeruksen laajin romaanikokoelma Kalle Päätalon 26 teosta käsittävän Iijoki-sarjan jälkeen (1971–1998).

Gummeruksen viestintäpäällikkö Eeva Herrainsilta ei uskalla vahvistaa asiaa.

”Nyt kun sarjan lopullinen laajuus ei vielä neljännen kirjan kohdalla ole tiedossa, en pysty sanomaan, onko meillä tullut muita pitempiä. Käännöskirjapuolella on ilmestynyt pitkiä sarjoja, kuten Winston Grahamin Poldark ja Diana Gabaldonin Matkantekijä”, hän sanoo.

Metsän kansa -sarjassa seurataan Savon sydänmailla 1400-luvulla elävän uudisraivaajaperheen kolmen lapsen elämää. Sisaruksista Tenho on tietäjänoppilas, Heiska haaveilee sotilaan urasta Olavinlinnassa ja Varpu on kerännyt mainetta parantajana.

”Muinaissuomalaisten uskomusten mukaan ihminen koostuu kolmesta osasta: ruumiista, sielusta ja hengestä. Sotilaaksi ryhtyvä Heiska vastaa ruumista, tietäjäksi tuleva Tenho sielua ja parantajana Varpu vastaa henkeä”, Kamula kertoo.

Vaikka kysymys on jatkotarinasta, jokaisen kirjan voi lukea myös itsenäisenä teoksena. Savo valikoitui Kamulan mukaan tapahtumapaikaksi, koska Venäjän ja Ruotsin valtakuntien raja oli lähellä, alueelle levittäytyi uudisasukkaita etelästä ja pohjoisempana elivät saamelaisten esi-isät.

Uusimmassa Kalevan pojat -romaanissa Pohjolan emäntä on punonut taian, joka imee lämmön maailmasta. Tarinan sankarit Tenho ja hänen opastajansa Yörnin äijä lähtevät etsimään avuksi myyttisiä Kalevan poikia.

”Kirjasarjan neljäs osa on historiallisen proosan ja fantasian sekoitusta. Käytän hahmojen repliikeissä yleiskieltä. Itäsuomalaiset murteet ovat itselleni vieraita, eikä kukaan tiedä, millaista kieltä 1400-luvun Savossa oikeasti puhuttiin.”

Metsän kansa perustuu Mikko Kamulan tekemään tutkimustyöhön, joten kirjasarjan lukemalla saa reppukaupalla uutta tietoa muinaisuskosta. Kirjailija ei halua kuitenkaan tuputtaa mitään, se olisi epäkohteliasta lukijoita kohtaan.

”Tärkeintä on, että tarina viihdyttää ja tuottaa elämyksiä.”

Mikko Kamula pohtii, onko kuusiosainen kirjasarja jopa Gummeruksen laajin romaanikokoelma Kalle Päätalon 26 teosta käsittävän Iijoki-sarjan jälkeen (1971‒1998) Kuva: Jarkko Sirkiä

Kamula kertoo ammentaneensa romaaniinsa suomalaisesta kansanrunoudesta, samoista lähteistä, joita Elias Lönnrot käytti kootessaan Kalevalaa.

Lönnrot, J.L. Runeberg ja Mika Waltari ovat kirjailijan suurimpia innoittajia. Varsinainen lähdeteos Kalevala ei kuitenkaan kirjasarjalle ole.

Kamulan tavoitteena on perehtyä kattavasti suomalaiseen kansanperinteeseen ja muodostaa sen pohjalta pitkä yhtenäinen tarina. Kalevalan hahmoihin hän pyrkii pitämään pienen hajuraon.

Kirjasarjan kolmatta ja neljättä osaa varten Mikko Kamula otti historiallisen miekkailun oppitunteja Tampereella Näsinpuistossa.

”Metalliset harjoitusmiekat oli hiottu tylsiksi ja ottelimme kouluttajan kanssa ilman suojavarusteita. Sain kelpo höykytyksen ja samalla hyvää materiaalia teokseeni.”

Mikko harrastaa myös vaeltamista, mikä näkyy romaanien luontokuvauksessa. Toisinaan hän istuu metsässä ja pohdiskelee mitä 500 vuotta sitten elänyt ihminen on mahtanut ajatella samassa paikassa.

Kamulan tavoitteena on saada kuusiosainen Metsän kansa valmiiksi hyvissä ajoin tällä vuosikymmenellä. Hän on ilokseen huomannut, että kirjasarja on kerännyt lukijoita kaikista ikäryhmistä. Mieleenpainuvin palaute tuli eräältä iäkkäältä naiselta.

”Hän toivoi elävänsä niin pitkään, että ehtii lukea seuraavan kirjani. Kun tuollaista kuulee, se pistää hetkeksi ajattelemaan.”

Nelikymppinen Mikko Kamula on käyttänyt jo yli 20 vuotta massiivisen Metsän Kansa -kirjasarjan tekemiseen. Helmikuussa ilmestynyt Kalevan pojat on kuusiosaiseksi suunnitellun sarjan neljäs romaani.  Kuva: Jarkko Sirkiä