Kyösti Siponen hyppäsi eläkkeelle tsaarin perustamasta virasta – Lähtiessään lyttää virastofuusiot

Evirasta eläkkeelle jäänyt yksikönjohtaja Kyösti Siponen sekä hänen eläkepäiviensä ajanviete, 110-vuotias jugend-talo Vantaan Tikkurilassa. Talolla on kytkös myös Eviraan: siinä toimi viime vuosisadan alkupuolella yksi Eviran edeltäjistä, "maanviljelys-taloudellinen koelaitos". Kuva: Jaana Kankaanpää

Harva virkamies voi eläkkeelle jäädessään sanoa jättävänsä viran, joka on perustettu Venäjän tsaarin käskyllä vuonna 1886. Yksikönjohtaja Kyösti Siponen voi.

Hänen viimeinen työpäivänsä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran palveluksessa oli viime perjantaina.

Eläkepäivät koittivat "ikäsyrjinnän" takia, kuten Siponen asian ilmaisee: 68 ikävuotta täyttyi pari päivää aiemmin. Sen iän ylittäneille ei virastossa ole enää paikkaa.

Eviran edelliseen, pari vuotta sitten toteutettuun organisaatiouudistukseen asti Siponen hoiti virastossa raja- ja luomuvalvontayksikön johtajan tehtäviä.

Pari vuotta sitten viraston hallintorakennetta myllättiin ja siinä yhteydessä työntekijät pantiin hakemaan uudelleen omia työpaikkojaan. Siponen jätti hakematta.

Häneltä lähti yksikkö alta mutta yksikönjohtajan nimike säilyi.

Moni muukin menetti järjestelyiden yhteydessä aiemmat työtehtävänsä, kun vastuita siirreltiin työntekijältä toiselle.

"Olen monelta kollegalta kysynyt, onko heidän työvuosiensa aikana kertynyttä tietämystä käytetty uudistuksen jälkeen hyväksi. Vastaus on ei", Siponen harmittelee.

"Koko ajan puhutaan siitä, miten ikääntyviä työntekijöitä pitäisi arvostaa ja heidän hankkimansa tiedon pitäisi siirtyä työyhteisöjen sisällä nuoremmille. Käytännössä näin ei tapahdu."

"Kun ihmiset ajavat Lahden moottoritietä Viikin ohi ja näkevät Eviran toimitalon, heidän pitäisi voida ajatella, että siellä on elintarviketurvallisuuden suurin asiantuntemus. Asiantuntemuksen pitää kuitenkin olla muutakin kuin paradigmojen tuntemusta. Virkamiesten pitää tuntea myös toimintaa ja sen luonnetta, jota heidän työnsä koskee."

Siposen kokemukset virastouudistuksesta ovat tällä hetkellä aivan yhtä ajankohtaisia kuin pari vuotta sittenkin. Enää muutama kuukausi, ja Evira, Maaseutuvirasto Mavi ja Maanmittauslaitoksen tietopalvelut eli Mitpa sulautetaan uudeksi Ruokavirastoksi.

Koko kasvaa, mutta kasvaako saatava hyöty, Siponen kysyy.

Enemmänkin kuin rivien välistä on luettavissa kielteinen arvio. Siposen mielestä fuusioimalla virastoja ei saavuteta ääneen lausuttuja tavoitteita.

"Tällöin hallinto vain etääntyy siitä virkamiehestä, joka tekee asiakkaita koskevia päätöksiä. Se ohentaa ymmärrystä arjesta."

12 vuoden takainen fuusio nykyiseksi Eviraksi oli jo kolmas fuusio Siposen uralla. Vuonna 1976 hän meni kesätöihin Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitokseen (VMTL). vuonna 1993 synnytettiin eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (Eela) yhdistämällä VMTL ja Valtion Eläinlääkintälaitos (Vel).

Eela sekä Elintarvikevirasto ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) puolestaan fuusioitiin vuonna 2006 nykyiseksi Eviraksi.

Tätä taustaa vasten on suorastaan koomista, että Siponen on lähes koko työuransa hoitanut todellakin yhtä ja samaa vuonna 1886 perustettua virkaa.

Suomesta vietiin jo tuohon aikaan merkittävät määrät voita niin Britanniaan kuin emo-Venäjällekin, Pietariin.

"Voin laatu oli kuitenkin vähän sitä ja tätä. Siksi keisari määräsi Suomen suuriruhtinaskuntaan perustettavaksi vointarkastajan viran. Virkaan nimitettiin Albert Voss-Schrader."

Virka siirtyi aikanaan vuonna 1903 perustettuun Valtion vointarkastuslaitokseen ja edelleen VMTL:een, Vel:een, Eelaan ja Eviraan. Ajan myötä myös sen tehtäväkenttä laajeni voista ensin muihin rasvoihin, kananmuniin, juustoihin ja edelleen yleisemmin eläinperäisten elintarvikkeiden vienti- ja tuontivalvontaan.

"1800-luvun lopulla Suomen tärkeimmät vientituotteet olivat voi ja terva. Onneksi tätä virkaa ei perustettu tervanviennin varaan", Siponen naurahtaa.

Siponen on valmistunut aikanaan Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta, jossa hän opiskeli maitoteknologiaa ja taloustiedettä.

Työvuosilta monet mieleenpainuvat hetket liittyvät neuvotteluihin venäläisten kollegoiden kanssa. Vaikka Suomen rajat muihin EU-maihin ovat auki niin elintarvikkeiden viennille kuin tuonnillekin, kaupankäynti kolmansien maiden kanssa vaatii edelleen paljon viranomaistyötä, lupia ja todistuksia.

Jotta vienti onnistuu EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten Venäjälle ja Kiinaan, yritysten on noudatettava paitsi EU:n säädöksiä myös kohdemaan lakeja. Evira vastaa siitä että vientilaitokset ja niiden toiminta täyttävät nämä vaatimukset.

"Suomessa laitosten tarkastuksia hoitavat kuntien virkamiehet ja teurastamoissa Eviran omat virkaeläinlääkärit. He myös myöntävät jokaiselle vientierälle tietynlaisen eläinlääkintötodistuksen."

Mitä tsaarin perustaman viran haltija sitten tekee eläkepäivinään? Tulevatkin toimet liittyvät Venäjän tsaariin.

Työn alla on jo nyt Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan kolmikerroksisen 110-vuotiaan jugend-talon peruskorjaus ja entisöinti.

Tsaariin talo liittyy sikäli, että siinä toimi "keisarillisen majesteetin armollisella julistuksella" 11.8.1898 perustettu "maanviljelys-taloudellinen koelaitos".

Viimeksi talossa toimi Metsäntutkimuslaitos, mutta alkuperäinen koelaitos on sekin yksi nykyisen Eviran juurista. "Todennäköisesti Suomen ensimmäinen alkutuotantoa edistävä laitos", Siponen toteaa.

Mikä entisen eviralaisen ja tsaarin perustaman viran haltijan toi tähän taloon remonttikamppeissa?

Sattuma, Siponen heittää.

Hänen arkkitehtina työskentelevä poikansa on ollut suunnittelemassa vanhan koelaitoksen naapurissa sijaitsevaa rakennusta. Tämä oli kuullut, että täydellisen remontin tarpeessa oleva, ulkopuolelta ja osittain sisältä suojeltu koelaitos on tulossa myyntiin.

"Poika soitti minulle ja kysyi, otetaanko tuhatneliöinen kivitalo remontoitavaksi."

Kylmiltään he eivät lähteneet vanhaa suojeltavaa taloa remontoimaan. Toissa vuonna he kunnostivat "täysin purkukuntoisen" renkituvan Helsingin Vanhassakaupungissa. 1700-luvulta peräisin oleva rakennus sijaitsee sadan metrin päästä Helsingin kaupungin perustamisesta kertovasta muistomerkistä.

Kun Tikkurilan jugend-talon remontti on valmis, siinä odottaa asukkaitaan kuusi tilavaa osakehuoneistoa. Yksi niistä tulee olemaan Siposen ja hänen vaimonsa.

"Ehkä, neuvottelut on kotona vielä vähän kesken".