Avoimuus toi asiakasvyöryn kotimaiselle hampurilaisketjulle
Ravintolan keittiössä ranskalaiset ovat vielä kokonaisia, kalajokelaisia perunoita. Axel Snellman viipaloi perunoita, jotka keitetään prosessin aikana yhteensä kolme kertaa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoFriends & Brgrs:llä on meneillään aivan tavallinen päivä: Jono kiemurtelee rappusille asti ja ihmisiä istuutuu ravintolan pöytiin sitä mukaa, kun ne vapautuvat.
Miten hampurilaisateria voi aiheuttaa moisen yleisöryntäyksen?
Huhtikuussa avattu Helsingin toimipiste on jatkoa Pietarsaaresta alkaneelle tarinalle. Kuuden pietarsaarelaismiehen projekti on kasvanut reilussa vuodessa 30 ihmistä työllistäväksi pikaruokaketjuksi.
Ruokalistalla on perinteistä pikaruokaa: hampurilaisia ja ranskalaisia. Pikaista ravintolassa on kuitenkin vain palvelu. Astiat ovat kertakäyttöisiä, mutta raaka-aineet hankitaan läheltä ja valmistetaan tuoreeltaan avokeittiössä.
”Kaikki raaka-aineet, jotka saamme Suomesta, otetaan Suomesta”, kertoo Friends and Burgers Oy:n toimitusjohtaja Kaj Fagerholm.
Yksi ravintolan omistajista, Saul Mäenpää, hymyilee luomuksensa keskellä. Hän on käyttänyt monta aamua jauhaen keittiössä lihaa pihvejä varten.
Mäenpää luottaa, että tuoreus on hyvän maun tae. ”Pakastinta käytetään vain jäätelölle.”
Laadukkaamman pikaruoan konsepti on nosteessa Yhdysvalloissa, josta myös Friends and Brgrs on saanut inspiraatiota.
Pohjoismaissa ei ole vastaavaa ketjua. Yhdysvalloista Eurooppaan rantautunut Shake-ketju on samantyyppinen, mutta sekään ei tee ranskalaisia itse.
”Mietimme, millaista ruokaa haluaisimme tarjota kavereille. Tämä on sitä. Tunsimme toisemme ennestään hyvin, joten tästä tuli heti yhteinen juttu”, Mäenpää kertoo.
Ensimmäinen ravintola avattiin pohjalaisten kotikentälle, mutta omistajat eivät arkaile ulkomaille menoa. Ketjua on suunniteltu laajennettavaksi Göteborgiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan.
Hampurilainen käydään hakemassa suoraan avokeittiön tiskiltä.
Asiakas voi samalla seurata ruoka-annoksen valmistamista. Seinällä kerrotaan, mistä mikin raaka-aine tulee.
”Avoimuus on tärkeää, kyllä asiakkaat haluavat tietää”, Mäenpää sanoo.
Konsepti houkuttaa nuoria, erityisesti naisia.
”Uskoisin, että meillä on enemmän naisasiakkaita kuin muilla vastaavilla hampurilaisketjuilla. Henkilökohtainen näkemykseni on, että nuoret aikuiset – varsinkin naiset – ovat tietoisia ruuan laadusta ja siitä mitä he syövät”, Fagerholm miettii.
”On ravintoloitsijan vastuu kertoa ja antaa asiakkaan päättää, mitä hän haluaa syödä.”
Raaka-aineiden hankintaa työläämpää on ollut prosessien kehittäminen.
”Kun haluamme käyttää tuoreita tuotteita ja välttää lisäaineiden käyttöä, suunnittelu vaatii työtä. Muut saavat ranskalaiset valmiina pakasteena”, Fagerholm pohtii. ”Työtä on tehty ja paljon.”
Mäenpään mukaan ranskalaiset ovat kehitystyön haastavin osuus: peruna elää ja muuttuu, joten tasalaatuisuuden tavoittelu on ilman säilöntäaineita mahdotonta. Nyt tarjolla on viime vuoden satoa, sillä perunasta ei heti voi tehdä ranskalaista.
”Tärkkelyspitoisuus ratkaisee, myös kalsiumia on oltava enemmän. Elokuussa saamme käyttöön tämän vuoden satoa.”
”Olemme testanneet ainakin 20:tä eri lajiketta. Välillä jokin tietty toimii, mutta ei välttämättä enää muutaman kuukauden päästä, kun uusi sato tulee”, Fagerholm avaa.
Ranskalaisiin sopiva lajike on Mäenpään mukaan Velox.
Tilauksesta valmistettava ateria on noutovalmis. Pihvi on saanut väriä pintaansa, ja majoneesissa on makua. Annos on hieman suolainen mutta maukas.
Vaikuttaa siltä, että pietarsaarelaisten tarinaan on tiedossa jatkoa.
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
