Kestosuosikkien suosio säilyy ja vanhat konstit nousevat uudelleen suosioon – lue tästä, mitkä vanhat ilmiöt pitävät pintansa nykyajan myllerryksessä

Leikki on sukupolvirajat ylittävää toimintaa, ja tutut pihaleikit pitävät edelleen pintansa. Kuva: Johannes Tervo

Jos Vanhat konstit -juttusarja jotain on opettanut, niin ainakin sen, että menneestä ammennetaan oppia nykyaikaan kaikilla elämänaloilla.

Vanhoissa konsteissa on käyty läpi asioita, jotka ovat tulleet uudelleen muotiin ja asioita, jotka eivät koskaan menneet pois muodista – kuten suomen kielen murteita. Murteiden katoamisesta on oltu huolissaan yli puoli vuosisataa, mutta ne kukoistavat edelleen.

”Suomessa murteet nähdään kielen rikkautena ja yksilön identiteetin rakentajana”, kertoo yliopistonlehtori Liisa Mustanoja Tampereen yliopistosta.

Lue lisää: Kun maailma alkoi olla riittävän avoin, murteet alkoivat tuntua muodikkailta – ”Kyse on siitä, missä vaiheessa omien kielellisten juurien etsiminen ja korostaminen alettiin kokea muodikkaaksi”

Koronalla on ollut osansa siinä, miten monet ilmiöt ovat nousseet uudelleen ihmisten tietoisuuteen. Esimerkiksi lähimatkailun suosio kasvoi jo ennen koronaa ihmisten ilmastotietoisuuden vuoksi, mutta pandemia sai lähimatkailun pariin monet sellaiset, joille lähimatkailu ei ollut vielä viime vuonna varteenotettava vaihtoehto, kertoo tutkimuspäällikkö Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta.

Koronasta puhutaan sukupolvikokemuksena, mutta koronasta on tullut myös sukupolvia yhdistävä kokemus. Perinneleikit ry:n leikki-innovaattori Isa Pelto kertoo, että korona on saanut perheet viettämään enemmän aikaa yhdessä, mikä on leikkimisen kannalta myönteinen asia.

”Ei lapsi leikkiessään ajattele, että teen tätä siksi, että kehityn henkisesti ja fyysisesti ja opin tärkeitä sosiaalisia taitoja. Ne ovat leikin kaupanpäällisiä, joiden arvon ymmärtää vasta myöhemmin”, Pelto tiivistää.

Korona-aika yhdistää sukupolvia myös lautasten ääressä. Kotikokkailun suosio on noussut pandemian aikana melkoisesti.

"Kotona juureen leivotut leivät ovat yksi esimerkki ruuasta, joiden suosio vaikuttaa olevan jyrkässä kasvussa”, kertoo Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Lue lisää:

Innostus lähimatkailuun sataa tulevaisuudessa entistä enemmän maaseudun laariin – asiantuntija: ”Nyt pitäisi rehellisesti ja ylpeästi kertoa kaikesta hienosta, mitä on tarjolla”

Leikkiperinteen siirtäminen vaatii aikuisilta vaivannäköä – ”Lapset saattavat ensin jopa pelästyä sitä tunnetta, kun tulee hiki ja hengästyttää”

Ruoka yhdistää sukupolvet ja tuo oman historian lähelle – erityisesti yksi perinneruoka kiinnostaa kotileipureita korona-aikaan

Filmikuvaus elää renessanssia, ja filmikuvauksen ovat löytäneet erityisesti nykyiset parikymppiset, jotka ovat eläneet digikuvien valta-aikana. Kuva: Jarkko Sirkiä

Aivan oma lukunsa ovat vanhan ajan tekniikat, jotka elävät renessanssia. Esimerkiksi filmikuvauksen vaativa käsityö kiinnostaa nykyajan parikymppisiä diginatiiveja, kertoo Tampereen Valokuvausseura ry:n kuvakilpailu- ja pimiötoimintavastaava Jari Ahola.

Myös perinnerakentaminen herättää vuosi vuodelta enemmän kiinnostusta, sanoo Rakennusperinteen Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Katariina Entonen.

”Vielä sukupolvi tai pari sitten oli itsestäänselvää tehdä laadukasta ja kestävää, ja sitä käsityötä kannattaa arvostaa rakennuksen kehikosta yksityiskohtiin, kuten oviin.”

Vanhanajan siivoustekniikat ovat saaneet ihmiset katsomaan keittiönkaappiin. Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku pohtii, ettei innostus etikalla ja ruokasoodalla siivoamiseen ole syntynyt tyhjästä.

”Monelle on herännyt halu vaikuttaa ympäristöön arjen pienillä valinnoilla. Siksi katse on suuntautunut vuosikymmenten taakse aikaan, jolloin siivousaineita ei yksinkertaisesti ollut sellaisia määriä kuin nykyään”, Jerkku kertoo.

Lue lisää:

Filmikuvaus elää uutta tulemistaan parikymppisten harrastajien ansiosta – ”Filmikuvauksessa on pakko olla harkitseva ja keskittyä siihen, mitä tekee”

Nykynikkareita kiinnostavat vuosisatojen aikana hioutuneet kikat – kertakäyttökulttuurissa monelta oli päässyt unohtumaan, että vanhaa rakennusta kannattaa huoltaa

Isoäidin kemiantaidoille on kysyntää, kun siivouksessa halutaan välttää liiallista kemikaalien käyttöä – wc-pommi on suursuosikki

Käsityöt tarjoavat mahdollisuuden käsillä tekemiseen ja tietotyöläisille tunteen siitä, että saa jotain konkreettista aikaiseksi. Kuva: Suvi Elo

Maataloudessakin vanha konsti saattaa osoittautua toimivaksi ja hyödylliseksi. Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen Pro­Agria Länsi-Suomesta kertoo, että pusikoituneiden perinnebiotooppien pelastamiseen on otettu avuksi laiduntavat eläimet, jotka ennen täplittivät maisemaa kaikkialla.

”Eläimet tekevät työn, johon ihmiseltä kuluu aikaa ja rahaa”, Salminen tiivistää.

Laiduntavien eläinten lisäksi myös ihmiset ovat suunnanneet katseen maahan. Villiyrttien asiantuntija, hyvinvointikouluttaja ja tietokirjailija Raija Kivimetsä kertoo, että vielä parikymmentä vuotta sitten etenkin voikukkien kerääminen herätti lähinnä kulmakarvojen kohottelua.

”Suhtautuminen oli vähän sellaista, että syökää te vain niitä rikkakasveja, jos kerran niin mieli tekee. Nykyään kysytään ennemminkin, oletko jo syönyt voikukkaa ja keräätkö siankärsämöä.”

Käsillä tekeminen on mahdollista paitsi luonnon helmassa, myös kotisohvalla. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja, Taito-lehden päätoimittaja Minna Hyytiäinen kertoo, että käsitöiden tekemisellä on kaiken nykyteknologian keskellä paikkansa.

”Etenkin tietotyöläisten työelämä on jatkuvaa sähköpostien naputtelua ja videopalavereissa istumista, ja kaikenlaiset viestimet piippaavat koko ajan. Käsityöt tarjoavat keskittymistä, mielenrauhaa ja tunteen siitä, että saa jotain konkreettista aikaiseksi.”

Lue lisää:

Nelijalkaiset avartavat maisemaa: ”Eläimet tekevät työn, johon ihmiseltä kuluu aikaa ja rahaa”

Mars metsään! Villiyrttejä voi yhä poimia, kunhan tietää, mitkä kasvit valita

Viime vuosisadan lopulla kädentaidoille kuului huonoa: "Suomi kaupungistui, eikä kädentaidoille ollut uudessa ympäristössä enää välttämätöntä tarvetta" – nykyään käsityöt tuovat mielenrauhaa kiireen keskelle

Erilaisista ääni- ja e-kirjapalveluista huolimatta paperiset kirjat säilyttävät suosionsa pukinkontissa vuodesta toiseen. Kuva: Juho Leskinen

Joulukuu, jos mikä, on perinteiden aikaa. Joulukuun alussa itsenäisyyspäivää juhlistetaan perinteillä, jotka juontavat juurensa 1800-luvulle. Autonomian ajalta tuttu valtiopäivätanssiaisten perinne ja tsaarin vierailuihin yhdistyneet juhlavastaanotot ja soihtukulkueet muuntuivat nuoressa tasavallassa tavaksi juhlistaa itsenäisyyttä, kertoo arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän ylipistosta huomauttaa, että vaikka valtaosa suomalaisista on maallistuneita, uskonnollisuus kaivetaan esiin jouluna.

”Se näkyy esimerkiksi tapana käydä haudoilla jouluna ja joululaulutapahtumien jokavuotisena suosiona.”

Joululaulutapahtumat todellakin niittävät suosiota vuodesta toiseen. Kirkkohallituksen asiantuntija Teija Tuukkanen mainitsee, että vaikka joululauluja tehdään joka vuosi lisää, joulun suosikkiohjelmisto on suurelta osin 1900-luvun alusta tai vielä kauempaa.

”Jos ottaa huomioon, miten paljon uusia joululauluja luodaan joka vuosi, voi pitää jopa hieman uskomattomana, miten vaikea niiden on horjuttaa klassikoiden suosiota. Joululauluja siis tehdään, mutta ei jouluhittejä.”

Lue lisää:

Vanhaa ja lainattua – Monet itsenäisyyspäivän perinteet juontavat juurensa Venäjän vallan aikaan, ja niitä voi olla vaikea selittää ulkomaalaisille

Suomessa joulun kaupallisuus elää hengellisyyden rinnalla – mutta rajansa kaikella, sanoo professori: "Kaikki tekopirteän pinnallinen ja mauttoman ylenpalttinen herättää paheksuntaa"

Suomalaisten joulunviettoon liittyy kaipuu menneeseen paitsi hengellisessä mielessä, myös lahjojen muodossa. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson arvioi, että kirjat pitävät pintansa yhtenä joulun suosikkilahjoista juuri siksi, että lukeminen ei vaadi nykyteknologiaa.

”Kirjan lukeminenhan on nykyajan hälinässä ja teknisten välineiden viidakossa erinomainen tapa rauhoittua”, Karlsson pohtii.

Joinain vuosina isänpäivän ja joulun välinen kirjamyynti on 40 prosenttia koko vuoden myynnistä. Kirjojen lisäksi joulun alla myydään lautapelejä, ja jouluaattona suomalaisten kiinnostus lautapeleihin on huipussaan, kertoo Lautapeliseuran jäsenvastaava, Lautapeliopas.fi:n päätoimittaja Mikko Saari.

”Lautapelioppaan kävijämäärät kasvavat aina syksyn mittaan, ja jouluaatto näkyy piikkinä”, Saari kertoo.

Hän lisää, että pelien valtavan valikoiman lisäksi suosiota lisää pelien analogisuus: Mitä enemmän ihmiset tuijottavat erilaisia ruutuja töissä ja opiskeluissa, sitä mukavammalta tuntuu katsella jotain, mikä ei rasita silmiä.

Lue lisää:

Harva uusi joululaulu nousee hitiksi, mutta vanhojen suosio säilyy – "Sama henkilö, joka ei siedä kuunnella virsiä, saattaa kuunnella ja laulaa hyvinkin hengellisiä joululauluja"

Läheisen kirjakaupan merkitys valkeni monelle vasta koronan iskettyä – ”On ehkä oivallettu, että ei niitä lähipalveluja kauaa ole, ellei niitä myös käytetä”

Pukinkontista paljastuu tänäkin vuonna tuhansittain tätä joulun suosikkilahjaa – kyseessä on sosiaalinen ajanviete, joka ei vaadi ruudun tuijottelua