Maaseudun Tulevaisuuteen on kirjoittanut vuosien varrella monta tunnettua kirjailijaa

Maaseudun Tulevaisuuteen on vuosien saatossa kirjoittanut monta tunnettua kirjailijaa. Kuva: VL-arkisto

Professori Hannes Gebhard lausui 50-vuotispäivänään 8.4.1914 toiveensa kulttuurilehden aikaansaamiseksi "kohottamaan maanviljelijäin johtomiesten yleissivistystä ja maaseudun sivistyneiden yhteiskunnallista sivistystä ja harrastusta sekä samalla kaikkien harrastusta osuustoiminnan aatteelliseen puoleen".

Tästä toiveesta juontui Maaseudun Tulevaisuuden perustaminen "viikkolehdeksi maatalousammatin arvon ja maalaissivistyksen kohottamista varten".

Kirjailijat linkittyivät Maaseudun Tulevaisuuteen alusta alkaen. Avustajakuntaan kutsuttiin lehden perustamisvaiheessa esimerkiksi kirjailija Santeri Alkio. Jo lehden näytenumeroon toivoi Gebhard saatavan kirjallisuutta esittävää ja yleissivistävää luonnontieteellistä lukemista.

Ensimmäinen päätoimittaja A.A. Koskenjaakko oli kulttuuri-ihminen. Hän oli tutkinut muun muassa sananlaskuja. Lehden ensimmäisessä näytenumerossa yhteydet kirjailijoihin oli luotu, sillä sivuilla julkaistiin Maila Talvion novelli Helmet.

Lehden toinen päätoimittaja K.N. Rauhala oli tunnettu kirjallisista harrastuksistaan. Lehden palstoilla hän julkaisi muun muassa kirja-arvioita ja kirjoitti pakinoita nimimerkillä Nikodemus.

Lehden siirtyminen Maataloustuottajain Keskusliiton äänenkannattajaksi muutti julkaisun luonnetta ja kulttuuriasiat jäivät syrjemmälle.

Kulttuuri ja uutena elämänpiirinä urheilu ilmestyivät lehden palstoille 1920-luvun loppupuolella. Jalmari Finne aloitti Me ennen ja nyt -pakinointinsa vuonna 1928. Urheilusta kirjoitti professori Lauri "Tahko" Pihkala vuodesta 1935 vuoteen 1975.

Kulttuuria ovat myös sarjakuvat, joita alettiin julkaista vuonna 1930 Kompuran herrasväen ilmestyessä lehden palstoille.

Kirjailija Mika Waltarista tuli vuonna 1932 lehden kulttuuriavustaja. Sittemmin kirjallisuusarvostelijoina toimivat filosofian tohtori Vilho Suomi 1942–1945 ja filosofian maisteri Alpo Routasuo hänen jälkeensä. Vakituinen kulttuuritoimittaja lehteen tuli vuonna 1950.

Vuonna 1939 kirjailija Aili Konttinen aloitti lehden pakinoitsijana ja samana vuonna alkoi ilmestyä lehden ensimmäinen jatkokertomus.

Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla on esiintynyt sadan vuoden aikana useita suomalaiskirjailijoita F.E. Sillanpää mukaanlukien. Vastavuoroisesti toimituksen vaikutuspiirissä olevat henkilöt ovat julkaisseet useaan eri kirjallisuuslajiin lukeutuvia teoksia, usein osallistuen kirjoillaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Monet lehden hartauskirjoittajistakin ovat olleet tunnettuja kirjallisista harrastuksistaan. Vuodesta 1930 alkaneita hartauskirjoituksia toimitti vuosina 1935–1951 teologian tohtori Aukusti Oravala, joka julkaisi useita uskonnollisia teoksia.

Hänen jälkeensä kirjoituksista vastasi rovasti, runoilija Lauri Pohjanpää, jonka runo Vanha puu oli ilmestynyt jo lehden toisessa näytenumerossa vuoden 1916 lopulla. Pohjanpään jälkeen kirjoituksista vastanneella kirkkoherra Oke Peltosella on tuotannossaan muun muassa romaaneja.

Satavuotias kirjailijoiden ja Maaseudun Tulevaisuuden yhteistaival jatkuu tällä hetkellä kuukausiliite Kantrissa, jonne kirjailijat Matti Mäkelä ja Kirsti Manninen kirjoittavat kolumneja.