Tiesitkö: Tämä ilmiö toistuu meillä kaksi kertaa vuodessa, mutta päiväntasaajalla joka päivä

Suomessa on itsestäänselvää, että päivän pituus vaihtelee vuoden mittaan jatkuvasti ja että yö ja päivä ovat yhtä pitkät vain kaksi kertaa vuodessa. Kuva: Jouni Porsanger

Sunnuntaina 20. maaliskuuta kalentereissa lukee kevätpäiväntasaus, mutta mitä se taas tarkoittikaan?

Kevät- ja syyspäiväntasauksena yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla lähes tasan yhtä pitkät, eli 12 tuntia. Noina päivinä aurinko näyttää nousevan tismalleen idästä ja laskevan länteen.

Pohjois- ja etelänavalla tasauspäivät muuttavat kuuden kuukauden päivän yöksi tai päinvastoin. Pohjoisnavalla yö vaihtuu päiväksi kevätpäiväntasauksena.

Suomessa on itsestäänselvää, että päivän pituus vaihtelee vuoden mittaan jatkuvasti ja että yö ja päivä ovat yhtä pitkät vain kaksi kertaa vuodessa. Päiväntasaajalla asia on toisin, sillä siellä aurinko nousee ja laskee säntillisesti 12 tunnin välein.

Käytännössä päiväntasaajalla on valoisaa aikaa päivittäin hieman yli 12 tuntia, sillä auringonvalo taittuu ilmakehässä paria minuuttia ennen auringonnousua ja pari minuuttia auringonlaskun jälkeen.

Esimerkiksi päiväntasaajalla sijaitsevassa Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa ja kongolaisessa Kisanganin kaupungissa päivän valoisan ajan pituus vaihtelee vain kaksi minuuttia vuodessa, ja vaihteluväli on 12 tunnista ja 6 minuutista 12 tuntiin ja 8 minuuttiin.

Lähteet: Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA