Martat oli alkutaipaleellaan niin radikaali järjestö, että salaiseen tapaamiseen piti kulkea hämääviä reittejä pitkin

Kanakonsulentit opettivat naisille, kuinka kanat saataisiin munimaan enemmän. Kasvanut munamäärä tuotti naisille omaa rahaa. Kuva 1910-luvulta. Kuva: Marttaliiton kuva-arkisto

Tiesitkö, että marttojen ensimmäinen kokoontuminen oli niin salainen, että jokaisen osallistujan piti saapua tapaamispaikalle eri aikaan omaa reittiään?

Elettiin maaliskuun loppupuolta vuonna 1899 ja kokoontumisvapautta oli rajoitettu. Kansallinen herääminen, naisasialiike ja kansanvalistustyö olivat saaneet jalansijaa Venäjän alla olleessa Suomessa.

Järjestön nimi oli aluksi Sivistystä kodeille, mutta 1900-luvulla se muutettiin Martta-Yhdistykseksi.

Alkuperäinen nimi kalskahti monien korvaan turhan vallankumoukselliselta. Martta-nimitys oli Alli Nissisen keksintö. Raamattuun ja puuhakkuuteen yhdistetty nimi todettiin turvalliseksi, ja aate alkoikin levitä nopeasti ympäri Suomea.

Raamattuun ja puuhakkuuteen yhdistetty nimi todettiin turvalliseksi, ja aate alkoikin levitä nopeasti ympäri Suomea.

Lähetit eli ensimmäiset neuvojat kiersivät 1800-luvun viimeisenä kesänä ahkerasti syrjäisiä maaseutupaikkoja. Lähettien oli tarkoitus selvittää, millaisissa oloissa kodeissa elettiin ja opastaa miten asioita voisi tehdä paremmin.

Apua tarvittiin muun muassa kotien siivoamisen helpottamisessa, mutta myös lastenhoidossa. Esimerkiksi Mikkelin tienoilla kirjattiin ylös kuvaus talosta, jossa vauva oli hyvin heikko, sillä äiti ei pystynyt imettämään lastaan. Rintamaidon asemasta äiti oli juottanut vauvalle kermalla jäähdytettyä kahvia, jota joi itsekin.

1900-luvun alussa aloitettiin marttaillat ja keskityttiin puutarhaneuvontaan, kasvisten hyödyntämiseen ruuanlaitossa, ompelemiseen sekä lukemisen opettamiseen. Myös äänioikeus ja muut yhteiskunnalliset asiat herättivät keskustelua marttojen keskuudessa.

Hetkeksi aikaa toiminnan keskeyttäneen sisällissodan jälkeen vihreää ristiä kantaneet sotamartat kiersivät siivoamassa kyliä ja auttamassa perheitä uuteen alkuun Karjalassa.

Jyväskylän kirkkopuistossa kasvatettiin perunaa sota-aikana 1940-luvulla. Ruokaa kasvatettiin siellä missä maata sattui olemaan vapaana. Kuva: Marttaliiton kuva-arkisto

1920-luvulla jäsenmääräänsä kasvattanut järjestö jakautui kielen perusteella kahtia. Näin syntyivät Suomalainen Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund. Kotitalouskursseja järjestettiin jo enemmän kuin puutarhakursseja.

Seuraavalla vuosikymmenellä martat alkoivat antaa talousneuvontaa ja perheenemäntiä kehotettiin kiinnittämään huomiota ajankäyttöönsä. Lähestyviin olympialaisiinkin valmistauduttiin siivoamalla pihapiirejä, mutta lopulta sota lykkäsi odotettuja kilpailuita.

Sotien aikana ja pulavuosina niiden jälkeen marttojen niksit olivat todella tarpeen. Perheiden kasvaessa ja äitien siirtyessä työelämään, alkoivat marttayhdistykset kaupata kotitöitä helpottavia apuvälineitä aina perunankuorimaveitsistä lähtien. Myös tyttötoimintaa alettiin järjestää ahkerasti.

Vuonna 2011 martat virkkasivat yli 300 000 isoäidin neliötä ja kokosivat niistä noin 7 800 tilkkupeittoa. Ennen lahjoitusta hyväntekeväisyyteen peitoista koottiin valtava täkki Helsingin Tuomiokirkon portaille. Kuva: Kerttu Malinen

Järjestön jäsenmäärä oli suurimmillaan 1960-luvun lopussa, jolloin se oli 96 256. Nykyään jäsenmäärä on lähes 60 000.

1970-luvulla alettiin kiinnittää huomiota terveyteen ja varoitella esimerkiksi kehnoista aamupaloista. Ullakoilta tyhjennettiin vanhat vaatteet lumppujunaan, jonka lastilla oli tarkoitus korvata ulkomailta tuotu lumppu.

Kotikokkeja ilahduttivat 1980-luvulla mikroaaltouunit, joiden käyttöön martat tarjosivat opastusta. Samaan aikaan aloitettiin kehitysyhteistyö Afrikassa.

Lama-aika loi tarpeen velkaneuvonnalle. Koska kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyi, oli joillain yhdistyksillä vaikeuksia uusien jäsenten haalimisessa.

2010-luvulla jäsenmäärät on saatu jälleen kasvuun. Jatkuvasti kasvava huoli ympäristöstä saa ihmiset kääntymää marttojen oppien puoleen. Elämä on parasta itse tehtynä, toteaa nykymartta.