Vaatteet ovat edelleen halpoja, mutta yhä useampi haluaa oppia korjaamaan niitä – "Nyt haetaan oppia vanhemmilta sukupolvilta"

Korjaussarjakollektiivi vastustaa vaatteiden kertakäyttökulttuuria. Farkut kuluvat usein ensimmäisenä puhki haaroista. Kuva: Kari Salonen

Naula repäisi reiän paitaan, asfaltille kaatuminen haukkasi housua ja takin nappikin on jäänyt ties minne. Jos haluaa kulkea ehjissä vaatteissa, pitääkö nyt ostaa kolme uutta vaatekappaletta?

Yhä useammalle vastaus on ei, kertoo käsityötieteilijä, artesaani Helena Hämäläinen.

"Vaatteet ovat edelleen halpoja ja helposti saatavilla, mutta toinen asia on muuttunut – nimittäin ajattelutapa. Yhä useampi ajattelee vaatteidensa ekologisuutta ja eettisyyttä."

Hämäläinen on yksi Korjaussarjakollektiivin aktiiveista. Kollektiivi on perustettu vuonna 2014 ja sen tarkoituksena on edistää vaatteiden kestävää käyttöä, ja sen jäsenet pitävät esimerkiksi erilaisia työpajoja pääkaupunkiseudulla.

Hämäläinen kertoo, että vaatteita korjaamalla ja korjauttamalla eri ihmiset tavoittelevat eri säästökohteita: yksi haluaa säästää rahaa korjaamalla vanhaa, toinen haluaa säästää ympäristöä jättämällä uudet vaatteet ostamatta ja kolmas haluaa säästää aikaa ja välttyä uusien vaatteiden etsimiseltä.

Vaatteiden elinkaaren pohtiminen ei tietenkään ole uusi asia. Ennemminkin kyse on siitä, että korjausompelu- ja parsimistaidot elävät renessanssia.

"Voisi sanoa, että tässä on ollut välissä yksi tai kaksi sukupolvea, jonka aikana vaatteiden korjaamista ei ole yleisesti pidetty tarpeellisena taitona. Nyt haetaan oppia vanhemmilta sukupolvilta", Hämäläinen kertoo.

Hän painottaa, että kouluaikaisen käsityönnumeron sijaan tärkeintä on asenne.

"Pitää hoksata, että vaatteidensa ikään ja vaatteisiin kuluvaan rahamäärään voi itse vaikuttaa."

Kaikki lähtee vaatekaupasta. Jos on tottunut ostamaan halpoja vaatteita, voi mennä oma aikansa, ennen kuin laadukkaan vaatteen oppii tunnistamaan.

Hämäläinen huomauttaa, että jos ostaa käytettynä vaatteen, jota on ilmiselvästi jo jonkin aikaa käytetty, vaatteen sisäänajovaihe on ohi, ja se todennäköisesti kestää omassakin käytössä.

"Vaatteiden ostamiseen liittyen on esimerkiksi Twitterissä kaikenlaisia haasteita, kuten että vaatteen voi ostaa vain, jos tietää käyttävänsä sitä vähintään 30 kertaa. Sanoisin, että rimaa voisi nostaa niin korkealle, että ostetun vaatteen pitäisi kestää vähintään kolme korjauskertaa."

Jos vaatteisiin tuntuu menevän liikaa rahaa, ongelman juurisyy on todennäköisesti se, että ostamisesta saa hetkellisen hyvänolontunteen, pohtii Hämäläinen.

"Siinä tapauksessa käyttäytymistapaa pitää muuttaa, ennen kuin rahansäästöä voi saavuttaa", Hämäläinen huomauttaa.

Vaatteet saa pysymään käyttökuntoisina pidempään, kun niitä hoitaa oikein. Hämäläinen kertoo, että monelle saattaa tulla yllätyksenä esimerkiksi se, että kuivausrumpu syö vaatteiden elastaaneja.

Jos vaate huolenpidosta huolimatta menee rikki, sille kannattaa hankkia jatkoaikaa. Jos ei itse osaa korjata, voi opetella, kysyä apua tai viedä vaatteen korjattavaksi.

Langan ja neulan avulla pääsee jo pitkälle: kyytiä saavat ylipitkät lahkeet, repsottavat saumat ja kantapäistä puhkikuluneet villasukat.

"Myös oikopolut, kuten vaatteisiin liimattavat paikat, ovat ehdottoman sallittuja", lisää Hämäläinen.

Lue lisää: Ratkennut vaate saa uutta ilmettä näkyvästä korjaamisesta – edes parsinlangan ei tarvitse olla samaa väriä kuin kangas