Saunabisneksessä on hyvin suomalaisia piirteitä – "Kun suomalainen on päättänyt, mitä haluaa, ei siinä auta, vaikka mitä puhuisi"

Ulkomailla sauna usein ostetaan juuri terveysperustein. Suomessa saunominen on enemmän puhdistumisrituaali. Kuva: Suvi Elo, Jaana Kankaanpää

Sauna on paitsi suomalaista elävää kulttuuria, myös terhakkaa liiketoimintaa. Joskin siihen liittyy hyvin suomalaisia erityispiirteitä.

"Ei tällaista markkinaa ole toista, että kuluttaja osaisi itse ostaa kiukaita, rakentaa itse lauteet tai paneloi saunan", Harvian toimitusjohtaja Tapio Pajuharju kertoo saunabisneksestä.

Ulkomailla myyjällä tai asiantuntijalla on iso rooli. Sauna on ostajalle uusi asia, joten neuvoja tarvitaan. Usein ostetaan se, mitä asiantuntija suosittaa.

Suomessa ei niin paljoa kysellä.

"Kun suomalainen on päättänyt, mitä haluaa, ei siinä auta, vaikka mitä puhuisi. Se ostaa sen joka tapauksessa."

Ja kyllä suomalainen yleensä myös tietää.

"Sauna yleensä onnistuu, kunhan kiuas ei ole liian suuri tai liian pieni", Pajuharju sanoo.

Harvia myy saunoja 80 maassa. Pajuharju kertoo, että ulkomailla saunan terveysvaikutukset tunnetaan Suomea paremmin. Ulkomailla sauna usein ostetaan juuri terveysperustein. Suomessa saunominen on enemmän puhdistumisrituaali.

Saunayritykset maailmalla ovat pääasiassa pieniä. Harvian liikevaihto on 109 miljoonaa euroa ja se on kiukaissa ja niiden komponenteissa maailman suurin.

"Me olemme isoihin firmoihin verrattua pieniä, mutta saunabisneksessä isoja. Yksi on samaa kokoluokkaa ja 40–60 miljoonan kokoluokan yrityksiä on kourallinen."

Kun Harvia listautui pörssiin vuonna 2018, saunan tarina meni aluksi läpi paremmin ulkomailla. Suomessa saunaliiketoimintaa pidettiin pienenä. Sittemmin omistajaksi on tullut paljon suomalaisia.

Yrityksen orgaaninen kasvu on ollut viimeisen kolme vuotta 16 prosentin luokkaa. Työntekijöitä on noin 680. Osakkeen hinta huitelee jo lähellä 50 euroa, kun se vuoden 2019 alussa oli reilu viisi euroa.

Koronan aikana Suomessa, Pohjoismaissa ja Alppien pohjoispuolella on mennyt hyvin.

"Vastaavasti Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja arabimaissa on aivan hiljaista", Pajuharju kertoo.

Hieman rauhallisempaa kasvua on nähty lähiseudun toisessa saunafirmassa Sisusaunassa. Syynä rauhallisuuteen on, että perhefirman laajentaminen ei ehkä toisi riittävää etua.

Isän ja pojan yritys on palkannut yhden työntekijän.

Taustalla on myös laatuajatuksia. Kun itse tekee, voi varmasti vastata laadusta.

"Aikanaan oli jälleenmyyjiä, mutta he myivät liian pieniä kiukaita. Me otamme tarkasti selvää saunan mitoista. Yleensä kokoamme kiukaan itse paikan päällä", Kari Vainiomäki sanoo.

Isä Kari Vainiomäki vastaa savusaunan kiukaista. Poika Janne Vainiomäki toimii yrityksen toimitusjohtajana.

Tilauskirjat ovat täynnä. Siksi yrityksen ei tarvitse paljoa mainostaa. Kiukaita valmistuu 50–60 vuodessa, hirsisaunoja neljästä kuuteen.

"Aikanaan kiersimme maatalousnäyttelyitä. Niissä kauppa kävi. Kerrankin esittelysauna oli myyty jo ennen kuin se saatiin näyttelyyn paikalleen."

Nykyisin suurin osa yhteydenotoista tulee verkkosivujen kautta.

Kari Vainiomäki on valmistanut kiukaita Jämsässä noin kaksikymmentä vuotta. Siinä ajassa tuotteen ehtii hiomaan.

Himoksen laskettelukeskuksen sauna on antanut paljon tietoa.

"Sauna lämpiää yli 200 kertaa vuodessa. Siksi se pitää huoltaa kerran vuodessa. Kun kiukaan purkaa, näkee, miten puu on palanut. Saunamajuri antaa kommentteja ja sen mukaan on muutettu ja korjattu."

Savusaunan kivet pitäisi vaihtaa noin 150 lämmityskerran välein. Monelle, varsinkin mökkiläiselle, huoltoväli on kymmenen vuotta tai enemmän.

Savusaunakulttuuri on värikästä ja moni rakentaa vielä kiukaan itse. Rantakivistä tehtyä kutsutaan rauniokiukaaksi. Joskus tulipesän päällä on ratakiskon pätkiä tukena.

Vainionmäen kiukaan ulkokuori on vuolukiveä ja tulipesän vuoraus venäläistä tulitiiliä. Kotimaista tiiliä ei ole saatavilla. Laastia ei käytetä.

"Se kasataan kuin hirsikehikko tai Lego-palikat."

Lopputila täytetään löylykivillä. Niitä menee yli 500 kiloa.

Tulipesän rakenne pakottaa tulen kiertämään kiukaassa. Jos liekit lyövät kivien välistä, tulipalon riski lisääntyy merkittävästi. Tulipesän tiilien ladontaa saa kurkata, mutta sitä ei saa kuvata.

Vainiomäki muistuttaa, että oman saunan luonne pitää opetella eikä savusaunan lämmitys ole savusukellusta.

"Puita lisätään hiilipedille. Kunnon hiillokselta uusi pesällinen syttyy helposti."