Maidontuottajat haluavat tukea paikallisia yrittäjiä – myös lehmät syövät lähiruokaa
Keuruulaiset Hannu ja Terhi Manninen uskovat maidontuotannon tulevaisuuteen. Halu tuottaa maailman parasta raaka-ainetta kannustaa eteenpäin.Kallioahon maitotilaa Keuruun Haapamäellä pitävät Hannu ja Terhi Manninen kuuluvat niiden nuorten maataloustuottajien joukkoon, jotka uskovat suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen.
"Jokainen ihminen syö joka päivä. Jopa useamman kerran päivässä. Kyllä ruokaa tarvitaan jatkossakin maailmalla", Hannu pohtii.
Alan tiukka tilanne heijastuu tilan päätöksiin. "Säästöjä haetaan, mutta tuotanto pyritään pitämään maksimissa", Hannu kertoo. Kaikkea ei voi nyt toteuttaa, vaikka mielessä onkin toiminnan kehittäminen. Toiveissa olisi vielä jonain päivänä palkata työntekijä.
Selvää pariskunnalle on, miten he haluavat toteuttaa työkuviot tiukasta tilanteesta huolimatta.
"Säästöt tehdään tinkimättä omasta ja eläinten hyvinvoinnista", Hannu painottaa.
Maitotilan juuret ulottuvat aina vuoteen 1935 saakka, jolloin Hannun isonvanhemmat saapuivat muutaman lehmän kanssa Keuruulle. Sinne he rakensivat oman tilan.
Mannisten pariskunta otti siitä vetovastuun vuonna 2009. Nyt he ovat työskennelleet Hannun kotitilalla noin kahdeksan vuoden ajan. Selvää heille on yhä, miksi he vetävät päivä toisensa jälkeen saappaat jalkaan.
"Onhan se hienoa tuottaa maailman puhtainta ja parasta raaka-ainetta", Terhi kertoo.
Hannu täydentää, että vaikka työ on ollut kiireistä, se on myös palkitsevaa: "Olemme saaneet kasvatettua tuotantoa nopeallakin aikavälillä."
Sukupolvenvaihdoksen jälkeen he pitivät tuotantosuunnan samana.
"Kunnioitamme edellisiä sukupolvia. Ajattelemme, että jokainen vuorollaan tekee ne omat investoinnit tai päätökset. Viemme osaltamme tilaa eteenpäin", Terhi kertoo.
Vuonna 2012 he rakennuttivat uuden lypsykarjapihaton ja lisäsivät lehmien määrää. Nykyään niitä on 80, ennen pihattoa lukema oli 18.
Maitotilallisten määrä on huvennut Haapamäellä Mannisten yrittäjävuosien aikana useilla tiloilla. Nyt niitä on alueella neljä.
"En ole koskaan kokenut naapuritilaa kilpailijana. Mielestäni olemme kaikki siinä samassa veneessä", Terhi arvioi.
Pariskunta haluaakin tukea yhteisöllisyyttä ja muita paikallisia tuottajia. Tilan lehmät saavat syödäkseen lähiruokaa.
"Vilja ja rehu tulevat omalta kylältä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

