Vuosisatojen ajan viinit olivat niin sanotusti paremman väen juomia – professori kertoo, milloin viineistä alkoi tulla koko kansa juomia ja mikä kehitystä selittää
Nykyisin viinit ovat pitkälti kaikkien ihmisryhmien juomia, eikä niiden juominen ole enää entiseen tapaan vain hyväosaisten etuoikeus.
Suuremman yleisön tietoisuuteen viinit tulivat vasta 1990-luvulla. Kuva: Jaana KankaanpääVielä keskiajalla viinistä pääsivät nauttimaan yhteiskunnan ylimmät kerrokset eli käytännössä he, jotka olivat jollain tavalla mukana ulkomaille suuntautuvassa kaupassa tai joilla oli varaa ostaa maahan tulevaa viiniä.
"Se on ylemmän sosiaaliryhmän juoma", Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkuna huomauttaa.
Nykyisin viinit ovat pitkälti kaikkien ihmisryhmien juomia, eikä niiden juominen ole enää entiseen tapaan vain hyväosaisten etuoikeus. Hieman yllättäen historian professori Vilkuna sanoo, että viinit ovat yleistyneet vasta viime vuosikymmeninä.
Koska alkoholia oli kieltolain jälkeen 1960-luvulle saakka tarjolla käytännössä Alkon lisäksi vain ravintoloissa, muovautui juomistapa sellaiseksi, että tarjolla oli oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa eli oluet ja lonkerot. Sen sijaan viinin nauttiminen oli vielä tuolloin hyvin vähäistä.
Suuremman yleisön tietoisuuteen viinit tulivat vasta 1990-luvulla.
"Euroopan yhdentyminen on yksi asia, ja sitten on tietysti myös säännöstelyn purkaminen", professori listaa.
Lue lisää:
Ruotsalaiset innostuivat juomaan kotimaisia viinejä – viiniköynnöksiä istutettiin ennätysmäärä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
