Uuden ajan kirjastossa on robottikäsiä ja studioita, mutta ei lainkaan cd-levyjä

Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara uskoo uuden keskustakirjaston houkuttelevan myös turisteja. Rakennustyöt ovat vielä kesken, avajaisia vietetään joulukuun alussa. Kuva: Hanna Linnove

Helsingin päärautatieaseman kupeessa avaa joulukuun 5. päivä ovensa uusi keskustakirjasto Oodi, jossa piirretään suomalaisten kirjastojen tulevaisuutta. Oodissa testataan uusia tekniikoita ja toimintatapoja, joista toimivimmat voidaan ottaa käyttöön muissa kirjastoissa.

Koska Oodi on rakennettu perustuksia myöten alusta, antaa se mahdollisuuden aivan uudenlaisen kirjaston suunnittelulle. Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaaran mukaan kirjastossa korostuu toiminnallisuus.

"Järjestämme kirjailijavierailuja ja lukupiirejä, mutta alusta asti painotamme digitaalisuutta. Digitaalinen syrjäytyminen on vuosi vuodelta suurempi ongelma. Eikä nyt puhuta vain ikäihmisistä, vaan yhä enemmän nuoriakin syrjäytyy, kun ei ole arjen digitaitoja", Soininvaara kertoo.

Soininvaara muistuttaa, että tasa-arvon toteutuminen ja tiedonvälitys ovat kirjaston ydintehtäviä. Kirjastossa pitää olla mahdollisuus ottaa selvää esimerkiksi päätöksenteon taustoista.

"Se on aina tehtävämme, mutta muoto muuttuu. Se ei ole enää vain sitä, että kirjastoon tulee sanomalehtiä, vaan tarjoamme myös digitaalisia palveluita kaikille ja opastamme alkuun."

Aluksi Oodiin otetaan 100 000 kirjan kokoelma, eikä se suinkaan ole Helsingin suurin.

"Se on sellainen määrä, joka saadaan nätisti esille. Pystymme siis pitämään kiinnostavia nostoja näkyvillä. Emme halua mennä siihen, että Oodista tulee kirjavarasto kaupungin kalleimmille neliöille."

Oodin kokoelmat painottuvat kaunokirjallisuuteen. Tietokirjat puolestaan tukevat itse tekemistä esimerkiksi taiteiden, digitaalisuuden, käsitöiden ja ruuan saralla. Kokoelmista noin neljäsosa tulee olemaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta.

Monikulttuuriseen kirjastoon tulee kirjoja noin 14 kielellä, sillä asiakkaisiin tulee Soininvaaran mukaan kuulumaan runsaasti turisteja ja maahanmuuttajia.

Oodin musiikkiosasto poikkeaa paljon perinteisestä. Nuotteja on runsaasti tarjolla, ja kirjastossa on mahdollista esimerkiksi lainata kanteletta tai soittaa bändisoittimia. Äänieristettyjä studioita voi puolestaan varata äänityksiä tai harjoitusta varten.

Cd-levyjä kirjaston valikoimaan ei sen sijaan kuulu, sillä niiden lainausmäärät ovat jatkuvassa laskussa. Jos niitä haluaa Oodista lainata, täytyy ne varata ja odottaa vuorokausi, että varaukset toimitetaan keskustakirjastoon.

Kirjastossa työskentelee yhteensä 54 työntekijää, mutta talossa on lähes saman verran yhteistyökumppanien työntekijöitä. Talossa avautuu muun muassa Kansallinen audiovisuaalinen instituutin elokuvateatteri.

Pari kuukautta avajaisten jälkeen kirjaston kellariin saadaan asennettua robottikädet, jotka poimivat palautettujen lainojen hihnalta varauksia ja muita erikseen esille pantavia kirjoja. Automaattisesti kulkeva vaunu tuo palautusautomaatin kirjat itse kellarista kolmanteen kerrokseen.

"Oodi on Suomen kirjastojen testauspaikka. Kokeilemme mikä toimii ja mikä ei, niin kaikkien ei tarvitse tehdä samoja testauksia. Jos kustannus-hyötysuhde on hyvä, niin ideat lähtevät leviämään", Soininvaara kertoo.

Uutta kirjastoa seurataan monista suunnista tarkalla silmällä. Aaltoileva arkkitehtuuri kiinnostaa alan ihmisiä ympäri maailmaa, mutta myös kirjastoihmiset haluavat vierailla Oodissa.

"Ympäri maailmaa on tulossa kirjastoturisteja. Saa nähdä, jääkö Oodi Helsingin turistikohteeksi vai ei. Helsinkiin saapuville koululaisille tämä on hyvä luokkaretkikohde, mutta meidän täytyy vielä keksiä koululaisvieraille jotain, mikä ei ole tavanomaista vaan missä on jokin juju."