
Vuoden ITE-taiteilija levittää iloismia: ”Värillä on väriä”
Paula Huhtanen esittää ITE-taiteen 20-vuotisjuhlavuotena alalle omaa rahastoa, koska itseoppineet ammattilaiset jäävät apurahojen ulkopuolelle.
Omaan näyttelyyn Ilomantsiin Paula Huhtanen vie ainakin yhdet taikatossut, maalatun minkkiturkin sekä hattuja, vöitä ja kravatteja. Uusi pinta ja väri antoivat myös savottansa päättäneelle moottorisahalle uuden roolin. Kuva: Sanne KatainenVuoden ITE-taiteilija Paula Huhtanen on toiveikas. Koronapandemia pistää yhteiskunnan niin sosiaaliseen kuin taloudelliseen haasteeseen, josta selviäminen edellyttää uudenlaisia toimintamalleja.
”Luovaa osaamista tarvitaan. Kehitystyössä kannattaisi käyttää taiteilijoita apuna”, hän sanoo.
Paitsi taidemaalarina Huhtanen on työurallaan tehnyt monenlaista muutakin kulttuurialan työtä. Uraa leimaa myönteinen suhde muutokseen. Huhtanen kutsuukin työtään iloismin levittämiseksi.
Kokeilunhaluaan hän kertoo käyttäneensä niin taidetyön tekniikoihin, ruuanlaittoon kuin puutarhanhoitoonkin.
”Halu oppia on minuun sisään rakennettu. Pitää olla kiitollinen omasta lähipiiristä, joka kannustaa ja tukee. Jos ei voi kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on, se torppaa mahdollisuuden muutokseen. Eikä se koske vain luovaa työtä.”
”Muutos on aina mahdollisuus. Se on elämä suola ja pippuri. Sitten on joka kerran vapaa valinta, miten valitsemme muutoksessa. Teemme helposti esteitä tiellemme. Se on sitä sitten kun -ajattelua.”
Huhtasen kotipiiristä löytyy samaa kuin hänen näyttelyistään: käyttöesineitä, jotka ovat saaneet uuden ilmeen värein.
Esimerkiksi uudistusprojektista käyvät kengät. ”Me kaikki käytämme niitä. Kenkien tuunaaminen ja tuotekehitys on loputonta, kun niitä on niin eri materiaaleista.”
Tekstiilit, vaatteet, huonekalut, kulkuvälineet, työkalut.
”Minulla on työn alla käsipainot ja yksi kuntopyörä myös. Se on pintakäsittelytyötä, jonka ansiosta esineelle tulee ihan uusi ilme.”
Huhtanen muistuttaa, että uudistaa voi myös kokonaisen tilan, pihan tai leikkikentän.
”Pensseli ja värit ovat minun työkaluni. Maalaisin vaikka koko maailman. Värillä on väriä.”
Uudistumista on viime vuosina vaatinut monen taide- ja kulttuurialan osaajan työ. Paula Huhtanen tarjoaa kulttuuripalveluita ja koulutusta kulttuuriosuuskunta Komeetan kautta. Niitä ovat esimerkiksi luovuuskurssit ja työpajat eri kohderyhmille niin yritys- ja yhteisöasiakkaille kuin yksittäisille ryhmille.
Tällä hetkellä hän on virallisesti työtön, mutta luova mieli ei toimi kellokortin mukaan. Mielessä muhii siis kaikenlaista. Kesän ja syksyn näyttelyissä on myös valmisteltavaa.
Kulttuurialalla tehdään korona-aikana aktiivista kehitystyötä, joka näkyy ja kuuluu erityisesti digitaalisten palveluiden käyttöönottona.
Luovaan työhön liittyy ylipäätään paljon muutakin kuin itse taiteen tekeminen. On kyettävä myös markkinoimaan, viestimään ja myymään.
”Kun olisikin joku, joka hoitaisi kaiken sellaisen logistiikan...”, Huhtanen huokaa.
Yhä useammin viime vuosina näitä töitä on hoitanut kulttuurin tekijä itse. Paula Huhtasen mukaan tuottajayhteistyömallit ovat nousussa, ja ne antavat myönteistä uskoa. Yhdessä on enemmän.
Huhtasen tutkimusmatkailijan tie alkoi Länsi-Lapista. Hän syntyi Tornionjokilaaksossa Kallivaaran kupeessa Ylitorniolla, mistä äiti ja kolme lasta muuttivat vanhempien erottua Kittilään.
”Yksinhuoltajuus oli ainakin Lapissa 60-luvun lopulla hyvin harvinaista. Lapsuudesta on siis sekä hyviä että huonoja muistoja, mutta sellaistahan elämä on – vuoristorataa.”
Viidenkympin puoliväliin ehtineenä hän kertoo pohtineensa koronakeväänä elämänsä polkua ja ihmisiä, joita hän on kohdannut.
”Tuntuu ihan uskomattomalta, onko tämä kaikki tapahtunut minulle. En tarkoita, että elämäni olisi mitenkään erilaista kuin muilla. Tässä iässä jokaisella mahtuu elämään jo vaikka mitä.”
Itsetutkailu on saanut huomaamaan sen, kuinka erilainen ihminen on kasvanut siitä tyttösestä, jolle henkireiän tarjosivat Kittilän harrastajateatteri, kuvataidekurssit ja muu luova toiminta.
”Olen kokeillut muitakin ammatteja, mutta kyllä tähän hommaan kylvettiin vahvat siemenet jo lapsuudessa ja nuoruudessa.”
Vuoden ITE-taiteilijana Paula Huhtanen on historian ensimmäinen. Tänä vuonna vietetään lisäksi ITE-taiteen 20-vuotisjuhlaa.
Huhtasella on yksi painava kysymys, ja hän osoittaa sen rahastoille, säätiöille ja muille kulttuuria arvioiville.
”En ole nähnyt, että yhteiskunnan puolelta olisi tullut tunnustusta tälle. Milloin on sen aika, että itse oppinut kulttuuri- ja taideväki arvotetaan samalle viivalle? Olemme edelleen lapsipuolen asemassa.”
Hän kertoo tehneensä itse huolellisen perustellun apurahahakemuksen Suomen kulttuurirahastolle (SKR).
”Toki vain 10 prosenttia hakemuksista tuottaa ylipäätään myönteisen päätöksen. Haluaisin silti tietää, onko yksikään ITE-taiteilija saanut näinä vuosina rahoitusta.”
ITE-taide toisi monenlaista työtä ja toimeentuloa esimerkiksi kotimaan matkailun kohteina, kun se saisi mahdollisuuden, Huhtanen uskoo.
Hänellä onkin toive: oma rahasto ITE-kulttuurille.
”Ei sen tarvitse rahoittaa mitä tahansa, vaan tarvitaan selkeät perusteet. Mutta ammattikunta ei saa samaa mahdollisuutta, vaikka kymmenet ovat tehneet tätä vuosia ammatikseen.”
Kulttuurialan monitaitaja muutti miehensä Jussi Huhtasen kanssa Tampereelta Sarkolan kylään Nokialle, kun lapsista nuorin itsenäistyi viitisen vuotta sitten. Jussi hoitaa hevosia, Paula kasvattaa iloa.
Maallemuutto oli yksi osoituksista, että asiat järjestyvät.
”Ole armollinen itsellesi ja muille. Luota siihen, että kaikki järjestyy. On hyvä sanoa se itselleen joka päivä.”
Niin taiteilija tekee itsekin. Kulttuurialan toimeentulo ei ole vakaata, joten kanttia on mitattu monta kohtaa.
”Pelko on hyvin alhaista energiaa. Se ei ole nyt ollenkaan hyvä. Pitäisi päästää maailmalle rakkautta niin paljon kuin voi”, hän viittaa koronapandemiaan.
Ilomantsin kesänäyttelyssä on varauduttu jo koronatilanteeseen. Näyttely tullaan järjestämään heinä–elokuussa.
”Toivon, että mahdollisimman moni tulee paikalle. Kaikki kohtaamiset ovat nyt tärkeitä”, Huhtanen lausuu.
Ilomantsissa huolehditaan turvallisuudesta ja hygieniasta. Näyttelyä voi kiertää omin päin tai pienissä ryhmissä, ja ryhmien kannattaa varata aika ennalta. Osa teoksista on ulkona.
”Joustamme joka suuntaan ja huolehdimme, että kaikki pääsevät sen kokemaan.”
Ilomantsiin tulee näkösälle muun muassa ylöjärveläisen moottorisahataiteilijan Juha Rikhard Käkelän veistämä ja Huhtasen maalaama karhu.
Ideat eivät lopu. Työn alla on jo rajoja rikkova kirja, jossa Huhtanen jakaa tuotekehitysosaamista ja antaa reseptejä uudistamiseen.
Vuoden ITE-taiteilija
- Maaseudun Sivistysliitto MSL valitsi nokialaisen Paula Huhtasen kaikkien aikojen ensimmäiseksi vuoden ITE-taiteilijaksi.
- Ilo ylimmillään -näyttely Ilomantsissa Katri Valan kulttuurikeskuksessa 1.7.–30.8.
- Lauantaina 25.7. vietetään ITE-retkipäivää teemalla tutkimusmatkoja ITE-taiteen syntysijoille: Huhtanen on tavattavissa Ilomantsissa.
- Pietarsaaren tupakkamakasiinilla Huhtasen töitä on esillä Wanted Ite -näyttelyssä 27.5.–27.9.
- Syksylle on keskusteluja käyty myös karhuaiheiseen näyttelyyn osallistumisesta Savonlinnan maakuntamuseon kanssa.
- Huhtasen töitä nähtiin jo alkuvuodesta Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen Etnogaalassa, josta löytyy Ylellä taltiointi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
