Satavuotiaalle Suomelle on luvassa ohjelmaa ähkyksi asti: "Meillä on siihen syytä!"

"Jokainen meistä voi tehdä itsenäisen Suomen juhlavuodesta omansa", pohtii Pekka Timonen. Kuva: Markku Vuorikari

Satavuotias Suomi on menestystarina. Tarina, jonka myötä hyvin köyhä valtio on kasvanut vauraaksi ja vahvaksi.

"Ei riitä, että peesaillaan muita. Siitä ei hyvä seuraa. Pienelle se ei ole vaihtoehto. Suomi on näyttänyt, että menestyäkseen on muututtava nopeammin kuin muu ympäröivä maailma. Sen me olemme tehneet", pohtii Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen.

Timonen johtaa valtavaa juhlavuoden orkesteria, joka näkyy ja kuuluu koko Suomessa.

"Mutta myös ulkomailla. Ensi vuosi on se hetki, kun mennään eturiviin keskelle, kun on meidän synttärit!"

Satavuotiaan Suomen juhlinta alkaa uutenavuotena ja huipentuu itsenäisyyspäivänä. Luvassa on ohjelmaa ähkyksi asti.

"Ei minua haittaa, vaikka vähän ähky tuleekin. Paha ähky vältetään sillä, että emme me kaikki olla kiinnostuneita samoista asioista."

Timonen toivoo, että vuodesta jäisi jotain myös jäljelle.

"Toivon, että juhlavuosi auttaisi suomalaisia miettimään miltä itsestä tuntuu. Ei toisteta vain jotain totuttua, vaan ihan itsenäisiä ajatuksia."

"Sata vuotta on pitkä matka. Ei juututa vain sinne alkuun, vaan katsotaan mitä viimeiset viisikymmentä vuotta ovat olleet. Menneisyyden lisäksi tarkastellaan myös nykypäivää ja uskalletaan katsella rohkeasti tulevaisuuteen."

Jokainen voi myös halutessaan juhlia omalla tavallaan. Virallisten juhlien lisäksi järjestetään epävirallisia juhlia. Pekka Timosen mielestä omat Suomi100-juhlat voi järjestää, jos siltä tuntuu.

"Monesta tuntuu. Meillä on myös siihen syytä."

100-vuotiaan Suomen juhlinnan organisointi ei ole säästynyt kuohuilta. Kun Alko valitsi omaksi Suomi100 -liköörikseen virolaisen Vana Tallinn liköörin, suomalaiset pillastuivat.

Tästä roihahtanut keskustelu siitä, millaiset tuotteet voivat saada virallisen Suomi100-leiman, on kantautunut vahvasti myös valtioneuvoston kansliaan ja Suomi100-organisaatiolle. Timonen kiistää, että kyseisestä likööristä olisi koitunut hänelle päänsärkyä.

"Minua ei ärsyttänyt keskustelu. Mielestäni se oli lähinnä kummallista. Likööri-keskustelu osoittaa, että kansa seuraa tarkasti asioita. Tällaisten tuotteiden valintojen kanssa pitää osoittaa myös harkintaa. Kuluttajat odottavat, että tuotteella on joku tarina, joka jollain tavalla liittyy Suomeen."

Pekka Timonen nostaa toiseksi esimerkiksi virallisen Suomi100-statuksen saaneen viinin.

"Se on ranskalainen viini, mutta sillä on vahva suomalainen tarina. Ranskassa sijaitseva viinitila on suomalainen ja suomalaiset poimivat rypäleet. Jokainen ymmärtää, ettei suomessa pystytä tuottamaan riittävää määrää valkoviiniä, joten tällainen viini voidaan valita hyvin viralliseksi valkoviiniksi."

Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri toivoo, että itsenäisyyden juhlavuosi olisi myös suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin vuosi.

Mies puhuisi ruoasta loputtomasti. Keskustelun edetessä paljastuu intohimoinen ruokaharrastaja, joka saattaa viettää Hakaniemen hallissa tunnin valiten kiinnostavia raaka-aineita viikonlopun ruokahetkiin.

"Ruoka on nautinto. Lauantaiaamuna en vielä tiedä, mitä ryhdyn tekemään. Kaupassa inspiroidun."

Ruoka on hänelle enemmän kuin vatsan täytettä tai raaka-aineiden summa. Timonen muistuttaa, ettei ruoan tarvitse olla edes kallista.

"Pitää tuntea raaka-aineet. Esimerkiksi kahden perunan välillä voi olla valtava ero. Jos tuntee lajikkeet ja mihin käyttöön mikäkin on tarkoitettu, keskinkertaisesta lopputuloksesta voi syntyä herkullinen."

"Hyvän ruoan ydin on juuri raaka-aineissa. Huonosta on vaikea tehdä hyvää, mutta hyvillä raaka-aineilla on mahdollista onnistua."

Timonen on mukana monenlaisissa ruoka-alan järjestöissä ja kuuluu muun muassa Rotisseureihin.

"Olin mukana jo vuonna 2000 Hyvää Suomesta ja ideoin 1990-luvun lopulla Helsinki Menun. Aikana, jolloin suomalaiset raaka-aineet olivat häviämässä ravintoloiden listoilta. Nythän elämme kotimaisen ruoan uutta tulemista."

Ruoka kiertyykin vahvasti satavuotiaan Suomen juhlintaan.

"Toivoisin, että itsenäisyyden juhlavuosi olisi myös suomalaisen ruoan vuosi."

Juhlavuoden pääsihteerinä Timosen tehtävä on varmistaa, että Suomi saa näköisensä juhlavuoden.

Valtion budjetissa rahaa hankkeelle itselleen on varattu kuuden vuoden ajalle yhteensä 19 miljoonaa euroa. Sillä rahalla Helsingissä työskentelee nyt 13 päätoimista henkilöä ja maakunnissa 25. Vain 150 projektia on saanut valtionavustusta.

Juhlavuoden todellinen budjetti on paljon suurempi, kun siihen lasketaan juhlavuoden lukemattomien toimijoiden ohjelmaan käyttämä aika ja raha.

"Meidän ohjelmaamme on otettu 2500 hanketta pienistä paikallistapahtumista monen tapahtuman sarjoihin. Suomalaiset tekevät itsensä näköisen juhlan."

Suomen satavuotisjuhlat noteerataan myös kansainvälisesti yli 70 maassa. Ulkomaille halutaan välittää yksinkertainen viesti:

"Tämä on hyvä maa. Meillä on demokraattinen kansanvalta, tasa-arvo, sananvapaus, koulutus ja kestävä elämäntapa. Suomi on maailman paras maa olla äiti ja koulutus on jokaiselle mahdollista. Mikään ei ole toki lopullisesti valmista, mutta meillä on täällä hyvä olla."

Timonen viittaa löyhästi Topeliukseen kertoen olevansa entisaikojen sivistysmiehen kanssa samoilla linjoilla.

"Väkeä on aina tullut ja mennyt. Kielikään ei ole ollut kaikilla sama. Kaikki, jotka rakastavat Suomea, ovat valmiita noudattamaan sen lakeja ja tekemään työtä sen eteen, ovat Suomen kansa. Ei siinä tarvitse mittailla toisen suomalaisuutta sen kummemmin."