Fanny Fröman auttaa lapsia löytämään ja ymmärtämään uutisia – näin erilaista heidän palautteensa on aikuisiin verrattuna

Lasten uutiset alkoi ilmestyä viime vuonna myös paperilehtenä. Lehteä tilataan jo lähes kolmeensataan Suomen kuntaan. Kuva: Sanne Katainen

Kun koulut sulkivat viime keväänä ovensa koronaviruksen vuoksi, Lasten uutiset aloitti päivittäiset uutislähetykset. Etäopetukseen siirtyminen oli lapsille suuri muutos. Se vaati myös heille suunnattujen uutisten tahdin kiristämistä. Tavallisesti Lasten uutiset ilmestyvät kerran viikossa, eikä varsinaista aikapainetta juttujen käsittelyyn ollut.

Viime keväänä formaattia kuitenkin muutettiin.

Päivittäiset lähetykset olivat menestys. Nelosella nähtävät tv-lähetykset keräsivät jopa 25 000 katsojaa. Koronavuoden aikana Lasten uutiset saivat myös oman printtilehtensä. Lapset ottivat sen ilolla vastaan. Kun melkein kaikki on nykyisin digitaalista, oma paperilehti oli monelle mieleen. Viime lokakuussa sitä oli tilattu jo 296 Suomen kuntaan.

Koronavuoden toimien ansiosta Lasten uutisille myönnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Ohjelma on ehdolla vuoden 2021 Kultainen Venla -gaalassa parhaana lasten- ja nuortenohjelmana.

Formaatti syntyi vuonna 2016 HS:n silloisen päätoimittajan Päivi Anttikosken aloitteesta. Ideana oli kehittää sekä lasten että vanhempien medialukutaitoa. Sittemmin ajatus on jalostunut varhaissivistykseksi.

”Varhaissivistys on lasten ja nuorten medialukutaidosta seuraava askel. Se ei ole pelkkää median ymmärtämistä, vaan ajankohtaissisällön tarjoamista esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Moni lapsi käyttää somea, mutta siellä ei olla vain viihteen takia”, Lasten uutisten esimies Fanny Fröman selittää termiä.

Sosiaalinen media ja älylaitteet ovat vaikuttaneet lasten käsitykseen mediasta. Ennen nykyistä älyteknologiaa lapset näkivät vanhempansa katsomassa tv-uutisia tai lukemassa sanomalehteä. Siitä syntyi käsitys, mistä kanavista uutisia seurataan.

Nyt kaiken voi tehdä samalla laitteella. Lapselle voi kuitenkin jäädä epäselväksi, mitä tabletilla tai puhelimella tehdään ja mistä vanhempi uutisensa lukee.

Muuttunut mediaympäristö korostaa mediakasvatuksen ja varhaissivistyksen tarvetta. Kymmenvuotiaille suunnattua ajankohtaista asiasisältöä tehdään Suomessa kuitenkin vähän.

”Pikku Kakkonen on tosi hyvä ajankohtaisohjelma nuoremmille lapsille, mutta seuraava ikäryhmä on aliedustettu”, Fröman sanoo.

Lasten uutisille on kysyntää. Moni vanhempi on kertonut ohjelman tai painetun lehden toimineen kotona keskustelun avaajana. Myös ohjelman saama palaute on ollut myönteistä. Se on lisäksi paljastanut Frömanille eron aikuisten ja lasten ajattelussa.

”Aikuisten palaute johtuu usein siitä, että joku asia ärsyttää. Saatetaan sanoa, että ’teette muuten hyvin, mutta tällainen asia harmittaa’. Lapset antavat palautetta, kun he ovat tyytyväisiä ja tahtovat kertoa sen.”

Lue myös:

Fanny Fröman tekee alakouluikäisille suunnattuja uutisia, sillä lapset kaipaavat tietoa yhtä paljon kuin aikuisetkin