Älykäs kimalainen oppii nopeasti – asiantuntijat kertovat, miten kimalainen löytää ravintonsa ja miksi sellainen voi eksyä nuppuun
Pionin nuput houkuttelevat monenlaisia vieraita. Nupuista kotipuutarhuri löytää usein muurahaisia, kirvoja ja jopa kimalaisia.Pionin nuput näyttävät houkuttelevan muurahaisten lisäksi myös pörröisiä kimalaisia. Mitä merkillistä vasta nuppuvaiheessa olevasta kukasta löytyy ja onko kotifloristin syytä huolestua pionitarhansa puolesta?
Nupullaan oleva pioni ei vielä pölyttämistä kaipaa. Ihmissilmään nuppu on lisäksi varsin vaatimaton näky. Niin taitaa olla myös kimalaisen mielestä, vaikka sellainen nuppuun onkin voinut mielistyä.
Kimalaistutkija Olli Loukola Oulun yliopistosta kertoo, että kimalaiset suunnistavat ravintoa etsiessään erityisesti hajun perässä.
”Kimalaiset toimivat hyvin pitkälle hajujen ohjaamana. Niillä on todella tarkka hajuaisti.”
Syy siihen, miksi lempeä pörriäinen laskeutuu vielä aukeamattoman kukan pinnalle, saattaa Loukolan mukaan löytyä pionin erittämästä tuoksusta.
”Tietyt hajut houkuttavat kimalaisia sisäsyntyisesti. Ne ovat myös todella hyviä yhdistämään asioita toisiinsa ja voivat oppia esimerkiksi sen, että tietty haju tarkoittaa ruokaa.”
Syy pionin nupulla häärivän kimalaisen käytökseen alkaa pikku hiljaa selvitä: ravintoahan se etsii.
Mikko Uusi-Honko Pionien kodista kertoo, että pionit erittävät nuppuvaiheessa runsaasti sokeripitoista nestettä, jota tihkuu nupun pinnalle asti. Yleensä nestettä latkivat suihinsa muurahaiset.
Loukolakin kertoo samaa.
”Myös kimalaiset voivat oppia käyttämään tätä makeaa nestettä ruoakseen.”
Uusi-Hongon mukaan muurahaisia voi olla yhdessä nupussa todella runsaasti, mutta niistä ei ole pioneille haittaa. Ne käyttävät pionista vain nestettä ravinnokseen.
”Se on muurahaisille energiapommi, kun ne saavat siitä käytännössä puhdasta sokeria.”
”Kimalainen on voinut myös oppia, että jollain tässä vaiheessa kukkivalla ja mettä ja siitepölyä tuottavalla kukalla on tietty tuoksu, ja se saattaa sekoittaa kukan pioniin, jos tuoksu on riittävän samanlainen”, Loukola pohtii.
Vaikka nupuissa ei olisikaan muurahaisten jäljiltä makeaa nestettä jäljellä, huolissaan kimalaisen nääntymisestä tai pionin hyvinvoinnista ei tarvitse olla.
”Kimalaisen oppimiskyky takaa sen, että jos tietyn tyyppinen kukka ei anna mitään takaisin, se oppii välttämään niitä.”
Pionin nupuista tavatut kimalaiset eivät lienekään laaja ilmiö. Loukola kertoo, ettei ole kuullut ilmiöstä yleisemmin, eikä hän ole oman pihansa pioneistakaan kimalaisia nuppuvaiheessa tavannut.
Yleisesti ottaen kimalaiset ja muut pölyttäjät on syytä ottaa huomioon istutuksissa, muistuttaa Loukola.
Monet jalostetut kukat ovat näyttäviä ja erittävät voimakasta tuoksua. Ne ovat voimakkaita houkuttimia pölyttäjille, mutta eivät tuotakaan mettä tai siitepölyä vastalahjaksi.
”Pienellä vaivalla voi tehdä sellaisen teon, että saa itselleen silmäniloa ja kukka on pölyttäjille hyödyllinen.”
Hortonomi Tarja Lahtinen Omenakylän perinneperennat -puutarhasta kertoo, että hyviä kasveja ovat esimerkiksi isomaksaruoho, syysasteri, kaikenlaiset ohdakkeet ja harjaneilikka. Ne ovat hyviä pölyttäjille ja helppohoitoisia puutarhurille.
Lue myös:
Kymmenettuhannet narsissit ilahduttavat luontopolun varrella
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





