”Kunhan koronasta joskus päästään, niin Viipurilla voisi alkaa ihan uusi matkailukausi” – Viipuriin ihastunut Lasse Erola kokosi kirjan kaupungin nähtävyyksistä
Viipurissa vanha suomalainen arkkitehtuuri on säilynyt osin muuta Suomea paremmin, sillä vanhoja rakennuksia ei ole purettu uudisrakentamisen tieltä.
”Kehottaisin miettimään, kannattaisiko käydä katsomassa suomalaisten rakentamaa kaupunkia, jota ei 1960–70-luvulla tuhottu betonilaatikoiden tieltä", Erola toteaa. Kuva: Kari SalonenKirjailija Lasse Erola vieraili Viipurissa ensi kerran vuonna 2013 ystäväpariskunnan kanssa. Kaupunki sattui kohteeksi, koska ystäväpariskunnan rouvan jo edesmennyt isä oli viipurilainen.
Erola on pitkän uran erityisesti urheilumaailman parissa tehnyt toimittaja. Hän on kirjoittanut useita urheiluaiheisia teoksia sekä elämäkertoja urheilijoista ja laulajista, kuten Tapio Rautavaarasta ja Olavi Virrasta.
Eläkkeelle jäämisen jälkeen kirjoja on ilmestynyt jo enemmän kuin toimittajauran aikana.
”Jotainhan on kiva tehdä, enkä minä oikein muuta osaa kuin vähän kirjoittaa”, Erola itse kommentoi kirjailijanuraansa.
”Viipuriin tai Karjalaan minulla ei ole mitään sukulaissuhteita. Sitä aina saakin selitellä kaikille”, Erola toteaa.
Viipuri teki häneen kuitenkin heti lähtemättömän vaikutuksen, vaikka kaupunki olikin heikossa kunnossa.
”Surullinen olohan siinä tuli”, hän huokaa. ”Nyt kaupungin ulkomuodon parantamisesta on ilmeisesti kuitenkin päätetty, ja sitä on onneksi ruvettu kunnostamaan. Esimerkiksi linnaa on kunnostettu, ja muutenkin taloihin vedetty ainakin uusi maali pintaan.”
Karjalan nykyisten isäntien vähäinen aiempi kiinnostus kaupunkia kohtaan on toisaalta myös säästänyt sen historiallisen ulkomuodon.
Erolan mukaan Viipuri näyttää suomalaisen silmiin tutulta, vaikka siellä ei olisi koskaan käynytkään.
Tuttuus johtuu siitä, että kaupunki ja useat edelleen pystyssä olevista rakennuksista ovat suomalaisten rakentamia. Erola allekirjoittaakin väittämän siitä, että matka Viipuriin on aikamatka vanhaan Suomeen.
”Kehottaisin miettimään, kannattaisiko käydä katsomassa suomalaisten rakentamaa kaupunkia, jota ei 1960–70-luvulla tuhottu betonilaatikoiden tieltä.”
Ensimmäisen matkan jälkeen Erolalle itselleen on kertynyt Viipurin-reissuja jo ainakin yksitoista, viimeisin niistä helmikuussa juuri ennen kuin koronavirus sulki rajat ja pysäytti matkailun kokonaan.
Hän on kirjoittanut sotaa edeltävän Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista kirjan, jossa sen näkemisen arvoisia rakennuksia ja paikkoja esitellään anekdoottien kera. Kirjassa esitellään Viipurissa säilyneitä suomalaisia rakennuksia ja muita kohteita yhteensä 50. Historiikin ja tarinoiden lisäksi rakennuksista on Erolan ottamat valokuvat.
Ainakin ilmestymisensä aikaan Viipuri-opas tarjoaa suomalaisille konkreettisen matkaoppaan sijaan mahdollisuuden nojatuolimatkailuun.
”Tältä kesältä Viipurin matkailu on ohi jo ennen kuin alkoikaan”, Erola toteaa. ”Mutta kunhan tästä joskus päästään, niin Viipurilla voisi alkaa ihan uusi matkailukausi.”
Kaupungilla voisi olla edessään valoisa tulevaisuus, jos paikalliset osaisivat markkinoida sitä matkailukohteena suomalaisille.
”Jos Venäjän karttaa katsoo, Viipurihan on vain pieni piste lähellä Suomen rajaa, syrjässä ja kaukana kaikesta muusta. Helsingistä sinne kuitenkin pääsee helposti Allegro-junalla kahdessa ja puolessa tunnissa.”
Erolan teos Viipuri-opas suomalaisille ilmestyi 26.5.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
