500 asukkaan kylä Päijät-Hämeessä kasvaa niin, ettei miljoonan euron päiväkodille ollut vaihtoehtoa – ”Tulevaisuuden usko on liekkejäkin lujempaa”

Vuolenkosken alakoulun opettajalle Johanna Saloselle oli selvää, että hän palaa kotikyläänsä opintojen jälkeen. Kuva: Juha Tanhua

Vuolenkosken kyläyhdistyksen puheenjohtajan Eero Parosen äänestä voi kuulla pienen huokauksen, kun häneltä kysyy Päijät-Hämeen itärajalla sijaitsevan kylän menestyksen salaisuutta.

Asia on kiinnostanut mediaa ennenkin, koska kylä on kiistämättä harvinainen menestystarina. Siksi kysymykseen on joutunut vastaamaan usein, mutta yhtä selitystä on harvoin.

Iittiin kuuluva Vuolenkoski on onnistunut lisäämään asukaslukuaan ja palvelujaan. Eikä menestys selity pelkällä sijainnilla, joka on toki kohtuullisen hyvä. Lahteen on matkaa vajaat 40 km, Kouvolaan hieman enemmän ja Helsinkiin 140 km.

Parinkymmenen vuoden aikana kylään on syntynyt enemmän tai vähemmän talkoilla kolme kilometriä kevyen liikenteen väylää, liikuntahalli, kauppa ja kyläkeskus.

Nyt rakenteilla on miljoona euroa maksava päiväkoti, ja valmista pitäisi olla ensi syksynä.

Vuolenkosken kyläyhdistyksen puheenjohtajan Eero Parosen kaksivuotias tytär Miina siirtyy syksyllä vanhasta päiväkodista taustalla näkyviin uusiin tiloihin. Kuva: JUHA TANHUA

Miljoonan investointia ei tehtäisi kuolevaan kylään, mutta Vuolenkoskella onkin positiivinen ongelma: lapset eivät mahdu olemassa oleviin tiloihin. Koulun jumppasali jouduttiin vuosia sitten ottamaan opetuskäyttöön, ja reilut kymmenen vuotta sitten kouluun saatiin kolmas opettaja.

Päiväkotia puolestaan laajennettiin Lahdesta vuokratuilla konteilla kolme vuotta sitten, mutta tila loppui tälläkin järjestelyllä.

”Tulevaisuuden usko on meillä liekkejäkin lujempaa. Jos tällainen asenne on arjessa ja vaikkapa perhesuhteissa, niin se on mahdoton voima”, vakuuttaa kyläaktiivi Seppo Lehtinen.

Lehtinen on Vuolenkosken voimahahmoja mutta ei ainut.

Jatkuvuus on yksi kylän menestysresepteistä. Lapset otetaan nuorina mukaan toimintaan ja talkoisiin. Heille annetaan valtaa ja vastuuta.

Tällainen tausta on nykyisellä puheenjohtajalla, 35-vuotiaalla Eero Parosella ja vaikkapa Lehtisen omalla tyttärellä Johanna Salosella, 36, joka palasi opettajan opintojensa jälkeen kotikylälle.

Paluumuutto oli hänelle selviö.

”Kylä on kuin lempeä kehto, jonne voi asettua mutta jossa asiat eivät ole valmiiksi määrättyjä. Jokainen voi osallistua toimintaan niin paljon kuin haluaa, eikä vuolenkoskelaisuus ole siitä kiinni.”

Mukana muutti Salosen puoliso, eikä hän ole ainut kumppanin vanavedessä kotiutunut. Myös täysin ummikkoja tulee, mikä sekin on ollut hyväksi. Tulokkaiden ajatellaan estävän kylää muuttumasta nurkkakuntaiseksi ja antavan tuoreita ideoita.

”Liikuntahallin uusimpina toimintoina on kolme erilaista voimisteluharrastusta lapsille aina tiistaisin ja torstaisin. Vetäjät ovat juuri tällaisia uusia asukkaita muutaman vuoden takaa”, Salonen kertoo.

Seppo Lehtinen on tottunut laittamaan itsensä likoon kyläläisten puolesta. Kuva: Juha Tanhua

Iitti ja sen mukana Vuolenkoski olivat lähellä yhdistyä alueen muiden kuntien mukana osaksi suur-Kouvolaa 2009.

Iitissä järjestettiin asiasta kansaäänestys, jossa yli 90 prosenttia kuntalaisista kannatti itsenäisyyttä ja maakunnan vaihtoa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen, jonka terveysyhtymältä kunta hankki sosiaali- ja terveystoimen palvelunsa.

Prosessi oli pitkä. Kunnan siirtyminen Päijät-Hämeeseen varmistui 2019 ja toteutui pari vuotta myöhemmin. Lehtinen antaa kiitosta maakunnan vaihdon hoitamisesta silloisille ministereille Sirpa Paaterolle (sd.) ja Anu Vehviläiselle (kesk.).

”Kuntaliitoksen myötä Vuolenkoskella olisivat sammuneet katuvalotkin. Pienet kunnat ovat kuntaliitoksissa kärsijöitä, ja johtaa kylien kuolemaan”, uskoo Lehtinen.

Hän arvelee monien ajattelevan näin vanhaan kuntayhtymään kuuluneissa kunnissa, jotka valitsivat toisin.

Koulun pihapiirissä oli vanha piharakennus, jonka kyläläiset purkivat talkoilla. Sen paikalle nousee kovaa vauhtia uusi päiväkoti. Kuva: Juha Tanhua

Kunnallisvaaleissa Vuolenkoskella äänestysprosentti on korkea, ja kylä on saanut Iitin luottamustoimiin oman edustuksensa. Lehtinen on yksi valtuutetuista.

Hän kiittelee, kuinka Iitin kunta on suhtautunut kylän kehittämiseen myönteisesti.

Diplomatiaa on varmasti auttanut Vuolenkosken saama myönteinen julkisuus mutta myös kyläläisten halu osallistua hankkeisiin omalla työllään ja jopa rahallisella panoksella.

Uudessa päiväkodissa kolmesta urakoitsijasta kaksi on omalta kylältä. Nämä saattoivat jo lyhyen etäisyyden vuoksi tinkiä katteistaan sen verran, että hanke tuli Lehtisen mukaan noin 80 000 euroa halvemmaksi kuin jos työ olisi tilattu täysin ulkopuolelta.

Talkoilla purettiin iso piharakennus perustusten tieltä, mutta muuten hanke on urakoitsijoiden vastuulla.

”Talkoisiin meiltä löytyy helposti 100 henkeä, ja 50 on sellainen ydinporukka. Mukana on joka alan osaajia putkimiehestä sähkäriin.”

Eero Paronen on tilallinen mutta hallitsee myös sähkötyöt. Kuva: JUHA TANHUA

Yksi heistä on seuran puheenjohtaja Paronen, joka työkseen pitää maatilaa ja tekee sähkömiehen töitä.

Vaan se kylän salaisuus, jota kaikki kyselevät? Mitä sanoo puheenjohtaja?

”Ikuisuuskysymys. Yhteinen tahtotila ja eteenpäin menemisen henki. Maatieyhteydet ovat nopeat Helsinkiin, ja toisaalta meidän vetovoimaamme lisäävät kaunis luonto harjuineen ja vesistöineen.”