Opinnot vievät pian monen nuoren pois kotitilalta – "Avoimin mielin lähden"

Juhana Pätsi, 16, muuttaa koulun perässä pian yli 200 kilometrin päähän kotitilaltaan. Nuori lähtee opintielle avoimin mielin. 

Eläinten kanssa sattuu välillä kaikenlaisia kommelluksia. Ämpäri jäi karitsan päähän kesken ruokailun. 

Pätsien perheessä on seitsemän lasta. Nuoremmat sisarukset pääsevät välillä isoveljen avuksi töihin. 

Kesän kääntyminen kohti syksyä tietää sitä, että monen lapsen ja nuoren elämässä on edessä toistaiseksi kaikkein suurin muutos. Ensimmäinen päivä uudessa koulussa on ihmeellinen. Monelle maaseudun nuorelle se tietää samalla myös kotoa lähtöä.

Maatalousalan koulutusta antavia ammattioppilaitoksia on Suomessa noin 30. Opiskelu­paikkakunta saattaa sijaita satojen kilometrien päässä kotitilasta.

Posiolainen Juhana Pätsi aloittaa elokuussa maaseutuyrittäjän opinnot Oulun seudun ammattioppilaitoksessa Muhoksella, liki 250 kilometrin päässä kotoa.

”Avoimin mielin lähden katsomaan, mitä koululla on tarjottavana”, hän sanoo.

16-vuotias Pätsi toteaa olevansa tekemällä oppivaa sorttia. Lypsykarjasta ja lihantuotannosta kiinnostunut Pätsi onkin ehtinyt tehdä jos jonkinlaista jo ennen koulunsa aloittamista.

”Juhana on ihan pienestä pitäen ollut kova tekemään töitä. Kerran ensimmäisellä luokalla hän soitti itse opettajalleen ja pyysi työvapaata koulusta”, isä Mikko Pätsi kertoo.

Tällä hetkellä Pätsien kotitilalla laiduntaa vajaa 30-­päinen lammaslauma. Tila ei ole lammastila, tai edes eläintila, lampaat vain sattuvat kiinnostamaan Juhanaa. Niinpä niitä hankittiin.

Ensimmäiset kesäpässinsä Juhana Pätsi sai jo 11-vuotiaana. Kesän jälkeen pässit päätyivät teuraaksi. Juhana oli mukana katsomassa, miten teurastus tapahtuu. Lisäksi hän oli katsonut Youtubesta ohjevideoita.

Kotieläintuotantoon liittyy kuitenkin paljon sellaista, jota ei välttämättä opi vain tekemällä. Pätsien tilalla ei esimerkiksi tiedetty, mitä kaikkea lampaiden ottamiseen kuuluu.

”Eihän niitä tuosta vain voi ottaa. Eläimet pitää ilmoittaa ja korvamerkitä, niille pitää tehdä pitopaikkatunnukset ja niin edelleen”, Juhana Pätsin äiti Salla Pätsi toteaa.

Tällaista käytännön byrokratiaa onkin helpompi alkaa opetella koulun penkillä kuin tilalla omin päin tekemällä. Lisäksi maatalouden perustutkinto on ylipäänsä edellytys, mikäli tila mielii saada Euroopan unionin tukia.

”Kaikki ilo irti unionista”, toteaa Mikko Pätsi.

Eläinten pitoon liittyvien säännösten opiskelun lisäksi maatalousoppilaitokset avartavat tulevan polven viljelijöiden mahdollisuuksia. Maatalousoppilaitoksissa on mahdollista opiskella esimerkiksi erilaisten viljelykasvien käyttöä paljon tiloja monipuolisemmin.

”Opiskellessa myös kielitaito kasvaa, jolloin kaupankäynti ulkomaille helpottuu”, huomauttaa Maaseutunuorten asiamies Heidi Siivonen.

Maaseudun nuorten kanssa paljon tekemisissä oleva Siivonen kertoo, että suomalaiset nykyviljelijät ovat korkeasti koulutettuja. Opinnot nähdään tärkeinä, sillä niiden avulla EU-ajan haasteisiin voidaan vastata hyvin.

”Kentällä kuulee usein myös toivomuksen, että opinnot eivät olisi pelkkää teoriaa”, Siivonen lisää.

Samaa mieltä on myös koulunsa pian aloittava Juhana Pätsi.

”Tekemällä oppii”, hän toteaa.

Opiskelun lisäksi tiloilta poistuminen nähdään koulunkäynnin tärkeänä osana, Heidi Siivonen kertoo. Salla Pätsi on asiasta samaa mieltä.

”Olen sanonut kaikille lapsille, että vaikka palaisitte kotiin, niin muuallakin pitää käydä.”

Maailmalle lähtiessä oppii sellaista, mitä kotitilalla ei välttämättä koskaan tulisi oppineeksi. Toiselle paikkakunnalle muuttaessa vastaan tulee myös liuta uusia ihmisiä. Moni opiskelemaan lähtevä nuori löytää koulutaipaleltaan ystäviä, jotka pysyvät mukana loppuelämän.

Heidi Siivonen lisää, että nuoret tapaavat saman sukupolven tulevia viljelijöitä ja rakentavat näin ammatillista verkostoaan. Myös sosiaalinen puoli on tärkeä. Samaa työtä tekevät tarjoavat vertaistukea ja voivat samastua, kun elämässä tulee vastaan vaikeita aikoja.

Pienestä pitäen kotitilalla ja naapureilla töitä tehneelle Juhana Pätsille koulutaival tarjoaa myös vaihtelua.

”Välillä on mukavaa saada lomaa tilan töistä”, hän toteaa ja jatkaa, ”vaikka ennemmin varmaan olisin töissä kuin koulussa.”

Töissä viihtyvälle Juhana Pätsille maaseutuyrittäjän opinnot tuntuvat yhtä kaikki mielekkäiltä. Eläinten hoito ja koneet ovat kiinnostaneet häntä aina. Omalta tuntuvaa alaa kannattaa opiskellakin.

”Suurin osa elämästä on arkea. Siksi on tärkeää, että kun aamulla herää, lähtee mielellään töihin”, Juhanan isä Mikko Pätsi tuumaa.

Missä tulevat opinnot tarjoavat Juhana Pätsille lomaa tilan töistä, siinä kouluvuoden vapaat menevät hänen mukaansa tilan töitä tehdessä. Tekemällä oppiva on opintojen päättyessä melkoinen mestari.