Hakkeesta maalämpöön vaihtanut ei kadu päätöstään: “Kyllähän näissä on vuosien aikana hyötysuhteet parantuneet huimasti”

Maalämpö houkutti maalaistalon energiaratkaisuna helpon ylläpidon vuoksi. Hakelämmön etu oli energian saanti omasta metsästä, mutta helppous voitti. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari, Lari Lievonen, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Kärköläläinen Markku Sallila päivitti epätyypillisesti maalaistalonsa lämmitysjärjestelmän hakkeesta maalämpöön.

“Vanhaan, vuonna 2000 rakennettuun hakejärjestelmään olisi joka tapauksessa tullut remontti vastaan”, Sallila muistelee investointitarvetta.

Omasta metsästään haketettavan puun saanut Sallila kertoo ulkopuolisen hakettajan olleen ainoa juokseva kustannus hakelämmityksessä, joka oli näin ollen edullinen ratkaisu. Hän ei kuitenkaan päättänyt rakentaa uutta hakelämmitysyksikköä, vaan siirtyi maalämpöön.

“Maalämpö valikoitui lämmitysmuodoksi sen helpon ylläpidon vuoksi, joka näin vanhetessa se nousi tärkeäksi seikaksi. Myös käyttökulut ja ekologisuus puolsivat päätöstä”, Sallila avaa valintaansa.

Maalämpöinvestointi aloitettiin viime vuoden tammikuussa juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mikä säästi hänen mielestäänsä kustannuksissa selvästi. Urakoitsijaksi valikoitui tuttu ammattilainen.

“Jonkun verran eri toimijoita laskeskelin, mutta varmuus tekijästä ohjasi hänen edustamansa yhtiön tuotteen pariin.”

“Kun tutulta toimijalta otti kokonaisuuden, niin huoltajakin löytyy läheltä. Näillä pitäisi pärjätä ongelmitta 10 vuotta, mutta osa on kyllä selvinnyt 20 vuotta”, Sallila lisää.

Urakoitsija olisi aloittanut sopimuksen allekirjoittamisesta heti seuraavana päivänä urakan, mutta kunnan toimenpideluvan kanssa kesti hetki, minkä jälkeen maalämpöjärjestelmän rakentaminen pääsi alkamaan.

Urakan alettua Sallilan urakoitsijat kuitenkin kohtasivat heti ongelmia. Kaksi 210-metristä kaivoa kohtasivat haasteita maaperän kanssa, kun 30 metrissä vastaan tuli rikkinäistä kalliota.

“Maanpinnalla kahden metrin sisällä ja toisistaan 15 asteen kulmassa erkaantuvat kaksi kaivoa kohtasivat syvyyksissä erilaisen pohjan, minkä vuoksi ensimmäisessä kaivossa suorastaan virtasi vesi, mutta toinen oli kuiva kaivo, johon tehtiin paineaukaisu lisähintaan”, hän kertoo.

Sallila ei teettänyt kalliina pitämiään koeporauksia, mutta irtomaata oli onneksi lopulta vain neljä metriä. Maaperähaasteista huolimatta muutaman option sisältäneet sopimus ja kustannusarvio pitivät lähes paikkansa.

“Kyllä niihin oli selvästi riskit laskettu jo mukaan heti kättelyssä. Tosin, jos mikään ei olisi mennyt pieleen, tuskin olisi sovituista hinnoista menty alaspäin”, Sallila naurahtaa.

Markku Sallilan maatilan hakelämpölaitos vaihtui maalämpöön. Kuva: Markku Sallila

Lopulta maalämpöjärjestelmä valmistui saman vuoden huhtikuussa, minkä jälkeen Sallila pääsi nauttimaan halvasta sähköstä vielä hetken aikaa hyvän määräaikaisen sähkösopimuksen ansiosta.

“Sitten jäin pörssisähköön ainakin toistaiseksi, kun pitkällä tähtäimellä se tulee todennäköisesti halvemmaksi”, hän perustelee.

Sallilan järjestelmä mitoitettiin paikkakunnan lämpökäyrien ja 300 neliön taloon koon mukaan, sillä ylisuurta järjestelmää ei haluttu.

“Ylisuuret investoinnit näin eläkeläisenä veisivät liikaa pääomia, mutta lämmityksen ollessa perusasioita olihan sekin kuntoon laitettava.”

Sallilan maalämpöjärjestelmä vei viime vuoden aikana sähköä vajaat yhdeksän megawattituntia, jolla tuotettiin energiaa lämmitykseen reilut 28 megawattituntia ja käyttöveteen yli kaksi megawattituntia.

“Kyllähän näissä on vuosien aikana hyötysuhteet parantuneet huimasti”, hän tuumaa.

Sallilan järjestelmässä normaalioloissa tehoa on viidestä kuuteen kilowattia, eikä lisäteholle ole vielä jouduttu menemään kertaakaan. Maalämmön lisäksi hän päivitti samalla pannuhuoneessa järjestelmään kuuluvan käyttövesivaraajan.

Sokkeloisen ja ison maalaistalon tulisijat eivät riitä lämmitykseen, joten rakennuksen vesikiertolämmitykseen sopi maalämpö hänestä parhaiten. Hakeaikana järjestelmään tuli sähkölämmitysmahdollisuus, joka jäi myös maalämmön asentamisen jälkeenkin.

“Ilmavesipumput jäivät hopealle, koska niiden teho ei ehkä olisi riittänyt. Siksi päädyin maalämpöön, vaikka siinä olikin kalliimpi hankintahinta.”

Sallila halusi energiainvestoinnilaan myös varmistaa kiinteistönsä mahdollista jälleenmyyntiarvoa, jonka toivoo hieman varmistuneen uuden tekniikan myötä.

“Maaseudulla on paljon tyhjiä taloja, eikä asuntokauppa muutenkaan tunnu vetävän”, hän harmittelee.

Tulevaisuutta silmällä pitäen maalämpöjärjestelmästä tehtiin pysty- eikä vaakasuora. Jos Sallilan peltojen omistajuus vaihtuisi joskus, järjestelmä olisi kokonaisuudessa talon alla.

Reippaan vuoden maalämmössä ollut Sallila myöntää järjestelmän käyttötavassa olevan vielä paljon opittavaa, jotta siitä saisi parhaimman hyödyn.

“Pörssisähkö tuo kuvioon oman heiluntansa, mitä vastaan säätöjä pitäisi opetella entistä paremmin tekemään. Jos hinta olisi aina vakio, niin sitten voisi vain maksaa ennalta tiedossa olevan laskun pois.”

Maalämpöjärjestelmässä ohjauslaitteena on pieni tablet, mutta yleisesti tarvittavat säädöt Sallila pystyy tekemään puhelimen sovelluksen kautta.

“Sähkön suhteen järjestelmässä on säätövaraa, joka mahdollistaa lämmityksen arvioinnin. Tehoa yritän käyttää aina eniten yön halvoilla tunneilla”, hän kuvaa.

Järjestelmän toimintavarmuuden kannalta Sallila pitää ehdottomana etuna, että ohjelmisto mahdollistaa palveluntarjoajan etäohjauksen, jonka toisessa päässä on ongelmatilanteissa aina ammattilainen.

“Sovelluksella voi käytännössä valita yksinkertaistettuna kolmen vaiheen väliltä: lisäteho yöllä, säästöteho päivällä ja normaali vaikkapa viikonlopulla. Tehoa voi säätää päivä- ja tuntikohtaisesesti.”

Tulevaa talvea Sallila odottaa luottavaisin tunnelmin, sillä kovilla pakkasilla patterit ovat lämmenneet.

“Syvät kaivot takaavat lämpöä, kun käyttövesi nousee 60 asteeseen”, hän summaa luottavaisena.