Suomalainen pärjää siviilien kanssa
"Tervehdys kotimaa, Somalian suomalaiskouluttajat voivat ihan hyvin." Arjen todellisuus on vähän muuta, mutta poseeraus Mogadishun ilmasiltaa saapuvan YK-koneen alla onnistui juttua varten. Haastattelussa sotilaat esiintyvät turvallisuussyistä nimettöminä. EUTM-Somalia Kuva: Viestilehtien arkistoMogadishu, Somalia (MT)
Suomalaisen on Somaliassa helpompi toimia kuin monen muun länsimaan kansalaisen. Yksi syy on, ettei Suomella ole siirtomaahistoriaa. Toinen on 1980-luvun laaja tuberkuloosin vastainen kampanja, jonka tuesta Suomi edelleen muistetaan.
”Meihin suhtaudutaan avoimesti ja meihin luotetaan”, kuvaa poliittisena neuvonantajana toimiva David Korpela.
YK:n johdolla tehdyin sopimuksin Somaliassa eheytetään haurasta yhteiskuntaa. Korpela ja MT:n Mogadishussa tapaamat puolen tusinaa sotilasta kuuluvat kriisinhallinnan parissa työskenteleviin.
Maltti on valttia maassa, jossa on eletty neljännesvuosisata kriisien keskellä. Niin kansalaisia kuin samaa työtä tekeviä paikallisia kollegoja on osattava lähestyä tasaveroisesti.
”Suomalaisella poliisilla on rauhallinen, ystävällinen ja ihmisläheinen lähestymistapa. Emme käytä voimaa”, Korpela sanoo.
Koulutusoperaatio EUTM-Somalian suomalainen komentaja pitää sotilaiden suurimpana vahvuutena hyviä yhteyksiä kansalaisiin.
”Ero sotilaiden ja kansalaisten kesken ei ole Suomessa yhtä suuri kuin monissa maissa, joissa on palkka-armeija”, hän sanoo.
David Korpela arvioi, että suomalaisten suhteellisen korkea koulutus tuo myös kriisinhallinnassa tärkeitä analysointitaitoja ja käytännön tilannetajua.
”Joka päivä on ongelmia. Asiat eivät suju niin kuin on suunniteltu. Me suomalaiset yritetään ratkaista ongelmat eikä jämähdetä niihin.”
Sotilaspuolella on havaittu sama. Kokemusta on karttunut useista kansainvälisistä rauhanturvaoperaatioista sekä upseereille että reserviläisille.
EU:n Somalia-operaatioon ei osallistu reserviläisiä muualta kuin Suomesta.
”He tekevät työnsä aivan samoin kuin ammattisotilaat ja ovat saaneet siitä muiden maiden joukoilta kiitosta”, suomalaisupseeri kertoo.
Hän osallistuu ainoana suomalaisista operatiivisen toiminnan suunnitteluun. Muut toimivat kouluttajina.
Molemmat Mogadishussa haastatellut upseerit esiintyvät työnsä vuoksi haastattelussa nimettöminä.
Perustaitojen kuten aseen käsittelyn lisäksi suomalaiset ovat tuoneet kansainväliseen joukkoon myös tietoteknistä osaamista.
Suomalaisupseerien tehtävänä on puolestaan usein hoitaa yhteyksiä esimerkiksi ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden asiantuntijoihin.
”Kokonaisuutena tämä sujuu hyvin. Aina ei tosin päästä siihen koulutusmäärään, mitä on tavoiteltu”, komentaja toteaa.
12 maan yhteisjoukko koostuu 160 sotilaasta, joista suomalaisia on loppuvuonna seitsemän. Suomi ja Ruotsi lähettävät kumpikin operaatioon hieman vaihtuvan määrän asiantuntijoita yhteisen kiintiön puitteissa.
Somalian armeijalle antavat koulutusta myös muun muassa Afrikan unionin AMISOM-joukot, amerikkalainen puolustusalan suuryhtiö Bankcroft sekä Turkki ja Arabiemiraatit.
”Turkkilaiset ja arabijoukot ovat olleet terroristien iskujen kohteina, mutta me olemme saaneet olla rauhassa”, suomalaisupseeri kertoo.
Elämä on siis turvallisempaa kuin ehkä kotimaassa ajatellaan.
”Turkki ja Arabiemiraatit varustavat kokonaisia Somalian armeijan joukko-osastoja, jotka on luonnollisesti helpompi havaita. Ehkä meitä ei koeta samalla tavalla uhkana.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Huomenna lauantaina tulee
kuluneeksi 70 vuotta
YK:n perustamisesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
