Kun Marjo Loisa aloitti THL:n viestintäjohtajana, oli Suomi syvimmillään koronaviruksen syövereissä – "On etuoikeus olla mukana tällaisessa työssä hoitamassa kriisiä"

Marjo Loisalla on vankka kokemus viestinnästä LUT-yliopistosta ja Suomen ekonomiliitosta. THL:ssä hän uskoo viihtyvänsä pitkäänkin: "Aihepiirit terveyden ja hyvinvoinnin ympärillä puhuttelevat minua". Kuva: Vesa Laitinen

Toukokuun ensimmäiseen päivään mennessä positiivinen covid-19-testitulos oli otettu 5 256 suomalaiselta. Tautiin kuolleita oli 211. Vapunpäivää vietettiin puolentoista metrin välein ja alle kymmenen hengen porukoissa.

Samana päivänä Marjo Loisa aloitti työnsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uutena viestintäjohtajana. Hankalaan tilanteeseen joutuminen ei lappeenrantalaista Loisaa kuitenkaan pelottanut.

"Viestintäjohtajan rekrytointi eteni aika pitkälti samaa tahtia pandemiatilanteen kanssa, mikä motivoi tehtävään ehkä vielä enemmän. Kyseessä on ehkä meidän lähihistorian suurin kriisi, ja THL on siinä keskeisessä asemassa", hän pohtii.

"On etuoikeus olla mukana tällaisessa työssä hoitamassa kriisiä. Tietää, että sillä on merkitystä ja tosi iso konkreettinen vaikutus, miten hyvin THL viestinnässään onnistuu."

Ennen nykyistä työtään Loisa toimi Ekonomiliiton viestintäjohtajana. Koulutukseltaan hän on sekä yhteiskuntatieteiden että kauppatieteiden maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt myös journalismin parissa ja kymmenisen vuotta Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) viestintäjohtajana.

"Viestinnän osalta THL:ssä ja yliopistossa on aika paljon yhteistä. Tämähän on tutkimuslaitos, jossa tehdään paljon tutkimusta niin kuin LUT:ssakin tehtiin", hän toteaa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella Loisa uskoo viihtyvänsä vaikka pidempäänkin, sillä aiheet puhuttelevat. Työn ja erityisesti poikkeuksellisen tilanteen mukanaan tuomaan paineeseen hän kertoo ehtineensä varautua jo etukäteen.

"Oma työskentelytyylini on ehkä sellainen, että olen omimmillani, kun tapahtuu paljon isojakin asioita samaan aikaan ja on pieni paine päällä. Mittakaava on tietysti täysin poikkeuksellinen. Valtava viestinnän volyymi on kyllä yllättänyt."

Loisa arvioi THL:n viestinnän koronakriisistä onnistuneen tähän asti hyvin. Hän johtaa reilun 20 hengen viestintäryhmää, jonka kautta tulevaan tiedotukseen suomalaiset nojaavat.

"Ainakin tähän asti on pärjätty omilla työntekijöillä eikä ulkopuolista työvoimaa ole tarvittu. Toki se on vaatinut töiden uudelleenjärjestelyjä", hän kertoo.

Vaikka Loisa on työssään paljon vartijana, ei hän omien sanojensa mukaan koe epävarmuutta.

"Viestintä on sellainen työ, jota ei koskaan voi tehdä täydellisesti. Ei voi jäädä miettimään, olisiko jonkin voinut tehdä vielä piirun verran paremmin. Jälkiviisauden aika tulee sitten, kun tilanne on ohi. Silloin se on todella hyödyllistäkin, jotta tulevaisuuden kriiseihin voidaan varautua yhä paremmin."

Koronaviruksen aikana niiden henkilöiden osaaminen, jotka työskentelivät laitoksella jo sikainfluenssan aikana, on noussut arvoon.

Kuten lukuisten muiden suomalaisten, myös Loisan työnteko on sujunut alkukesällä osittain etätöinä. Uuden työn aloittaminen tuo omat haasteensa, kun muihin työntekijöihin ei pääse tutustumaan kunnolla.

Etätyöt itsessään eivät kuitenkaan ole Loisalle uusi tuttavuus. Liikkumista Lappeenrannan ja Helsingin välillä on tarkoitus jatkaa myös sitten, kun tautitilanne jo sallii normaalin työnteon.

"Aikaisemmassa työpaikassani työskentelin joka toisen viikon Helsingissä ja joka toisen etänä. Täällähän muista kuin poikkeusajasta ei ole vielä työkokemusta", Loisa selittää.

Hän kertoo viihtyvänsä hyvin molemmissa kaupungeissa.

"Molemmat paikat ovat todella kivoja ja täydentävät hyvin toisiaan, koska ovat hyvin erityyppisiä. En pysty laittamaan paremmuusjärjestykseen", hän toteaa naurahtaen.

Urbaanin Helsingin vastapainoksi koti Lappeenrannassa on Saimaan rannalla. Erilliselle kesämökille ei ole tarvetta.

Loisa on joutunut kiinnittämään koronavirustilanteeseen huomiota paitsi työn, myös henkilökohtaisen elämän tasolla.

"Minulla on lähipiirissäni korkean riskin henkilö, joten olen noudattanut rajoituksia ja ohjeita todella tarkkaan", hän kertoo.

Esimerkiksi isovanhempia ei perheessä ole nähty. Maskia hän ei kuitenkaan ole käyttänyt esimerkiksi kaupassakäynnin yhteydessä.

"Mutta olen kyllä myös erittäin vähän käynyt kaupassa", hän lisää.

Kuntoilua harrastava Loisa ei ole uskaltautunut menemään kuntoilupaikoille, jotka aukenivat kesäkuun alussa, mutta sää on onneksi suosinut lenkkeilyä ja ulkoilua.

"Aikaa harrastuksille on nyt riittänyt vaihtelevasti, mutta yritän kuitenkin jotain tehdä. On pakkokin, jotta palautuu ja pysyy kunnossa. Sehän auttaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia."