Muistatko, mikä pieni keksintö poisti perheiden arjesta yhden askareen ja sujuvoittaa yhä elämäämme?

Työn muutos -valokuvanäyttely on Suomen Maatalousmuseo Sarkan ravintolasalissa. Kuva: Työtehoseura

Työn muutos -valokuvanäyttely Suomen Maatalousmuseo Sarkan ravintolasalissa tuo välähdyksiä Työtehoseuran satavuotisesta historiasta. Tuona aikana se on kehittänyt työmenetelmiä arkeen ja ammatteihin.

Mikä sitten on ollut Työtehoseuran lanseeraama menestystuote kautta aikojen?

Varatoimitusjohtaja Anna-Maija Kirkkari arkailee sanoa sitä, niin ilmiselvältä se tuntuu.

”Astiankuivauskaappi vapautti tiskaamisesta yhden työvaiheen.”

Sen keksijänä pidetään Maiju Gebhardia, joka toimi Työtehoseurassa vuosina 1944–1945. Hän huomasi, että monissa kodeissa astiat kuivattiin käsin ja siirrettiin välittömästi kaappiin. Hän ryhtyi kehittelemään kaappia ruotsalaisen pöytämällin pohjalta.

Yhdysvaltalainen Louise R. Krause sai kuitenkin jo vuonna 1932 patentin pesualtaan yläpuolelle sijoitetulle, ovilla varustetulle astiankuivauskaapille. Aiemmin niin ikään yhdysvaltalainen Angiolina Scheuermann sai patentin samantyyppiselle, hieman pienemmälle kaapille. Pari varhaisempaakin pioneeria oli.

Muualla maailmassa keksintö ei iskenyt itseään läpi, kuten Suomessa – ehkä siksi, että monissa maissa tiskipöytä sijoitetaan ikkunan eteen.

Enso-Gutzeit aloitti astiankuivauskaapin valmistamisen 1948. Vuonna 1954 telineitä alettiin valmistaa muovipäällystetystä teräslangasta.

Kuivauskaapista on tehty monia eri variaatioita. Kuva: Sanne Katainen

Työtehoseuran kiinnitti itsenäisyytemme alkuaikoina muutenkin suurta huomiota perheenemännän raskaaseen työhön ja työvälineiden parantamiseen.

Toinen merkittävä ponnistus oli, kun sota-ajan jälkeen ihmisiä kurssitettiin työelämään.

Työn muutos -valokuvanäyttelyn puhuttelevissa arkistokuvissa katse kohdistuu ihmisiin ja ilmeisiin. Työn tekeminen käsin on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.