Viitalähteen kaksoset näkyivät heti maaseutukunnan syntyvyysluvuissa

Talo täyteen elämää kerralla. Jaakko Viitalähteen sylissä Kielo (vas.) ja Päivi Hotokalla Pihla olivat Kuhmoisten ensimmäiset kaksoset yli vuosikymmeneen. Kuva: Petteri Kivimäki

Vuoden ja kolmen kuukauden ikäiset kaksoset Kielo ja Pihla Viitalähde osaavat jo paljon asioita.

Tuvassa kävellään jo vauhdilla. Ympäristössä on valtavasti kiinnostavaa tutkittavaa.

Konnun tilalla Kuhmoisissa asuvien tyttöjen maailmassa riittääkin tutkittavaa. On koira, vanha talo, pihalla marjapensaita, kukkoja sekä kanoja.

Kielo kiipeilee mielellään, kun taas Pihla on levoton täysikuun aikaan. Parivaljakko yllyttää toisiaan kokeilemaan uutta.

Kuhmoisiin syntyi viime vuonna 17 lasta. Kielo ja Pihla Viitalähde olivat ensimmäiset kaksoset yli vuosikymmeneen.

"Hetihän tuplat syntyvyyslukuja nostavat", nauravat lasten vanhemmat Päivi Hotokka, 39, ja Jaakko Viitalähde, 39.

"Kunta muisti molempia tuhannen euron shekillä. Lisäksi täällä maksetaan kotihoidontuen lisäosaa, jota ei joka kunnassa enää ole."

Perhe kehuu Kuhmoisten neuvola- ja terveyspalveluita vuolaasti. Kaksosten odotus ei ole mikään läpihuutojuttu.

"Muistan sen päivän, kun käytiin ultrassa Tampereella. Ei ollut ollenkaan varmaa, että siellä on yhtään mitään. Ja sitten niitä onkin kaksi!" selittää Päivi.

Kaksosraskautta seurattiin tarkasti. Neuvolaan oli vain kolme kilometriä matkaa, mutta ultrissa piti käydä Jyväskylässä ja Tampereella. Synnyttämään lähdettiin ajoissa Tampereelle. Kaksoset syntyivät käynnistämällä vauvojen hyvinvoinnin ja turvallisuuden takia. Matkaa kotoa synnytyssairaalaan oli tunti ja viisitoista minuuttia.

"Nämä syntyivät juhannusyönä. Siellä oli hyvä fiilis", muistelevat vanhemmat.

Kaksoset syntyivät 2,5-kiloisina ja olivat niin pirteitä, että pääsivät kolmen sairaalayön jälkeen kotiin. Siitä alkoi elämä Konnussa.

Kaksosten vanhemmat ovat muualta Kuhmoisiin muuttaneita. Päivi Hotokka on kotoisin Kangasalta ja Jaakko Viitalähde Isojoelta. Pariskunta kohtasi vuonna 2001 Tampereella, missä Päivi opiskeli Tampereen yliopistossa tiedotusoppia ja Jaakko taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa ääni-ilmaisua.

Päivi päätyi työskentelemään ensin paikallis- ja maakuntalehdissä, kaksi kesää Maaseudun Tulevaisuudessa ja sittemmin Jaakon muutettua Helsinkiin Taloussanomissa, Uutislehti 100:ssa, Metrossa, Vartissa...

"Taloussanomat kaatui, Satanen loppui, Varttikin loppui... Minä kyllästyin pätkätöihin", Päivi muistelee.

Pariskunta alkoi haaveilla maallemuutosta. Jostain pysyvästä.

"Jos olisimme jääneet Helsinkiin, en pystyisi enää tekemään työtäni. Tarvitsen hiljaisuutta työn vastapainoksi. Pääkaupunkiseudun taustamelu on valtava", pohtii musiikkia työkseen masteroiva Jaakko.

Alun perin tavoite oli löytää koti jostain Tampere–Lahti–Hämeenlinna -kolmion sisäpuolelta. Sitten Päivi sai Kuhmoisten sanomista työpaikan syksyllä 2009.

"Aloitin syyskuussa työt ja minulla oli ensin parin kuukauden ajan kämppä kirkonkylältä. Aloimme saman tien etsiä meille sopivaa taloa. Jotain vanhaa ja persoonallista, missä olisi erilaisia käyttökelpoisia tiloja sekä pihapiiri.

Sellainen löytyi aivan kivenheiton päästä Kuhmoisten koulukeskuksesta. Lapsille ei turvallisempaa koulutietä voisi kuvitella.

Hotokka ja Viitalähde ihastuivat Konnun tilaan ensisilmäyksellä. Päärakennuksen vanhin osa on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja toinen pääty 1900-luvun alussa.

"Täällä oli hyvä tunnelma jo, kun kävimme talossa ensimmäistä kertaa. Tunnelma paranee kaiken aikaa, kun heitämme lastulevyjä ovesta ulos", murjaisee Viitalähde.

Muovimattojen ja miljoonan naulan irrottamisen jälkeen alta on paljastunut paljon tervettä puuta ja aitoa hirsitalon tunnelmaa. Kodin kunnostus etenee pikku hiljaa.

Hotokka ja Viitalähde ovat Kuhmoisten kaltaiselle maaseutukunnalle lottovoitto. Maallemuuttajapariskunta, joista toisen työpaikan perässä myös toinen toi oman yritystoimintansa mukanaan.

"Minä pystyn työskentelemään periaatteessa mistä tahansa, joten miksen sitten täältä", Jaakko pohtii.

Juuri työssäkäyvät kuntalaiset tuovat maaseutukunnille tärkeitä euroja. Lapset ovat toki myös tärkeitä, mutta lapset kasvavat ja lähtevät pois.

"Minä olen sitä mieltä, että jokaisen nuoren pitäisi häipyä kotinurkista muutamaksi vuodeksi hankkimaan elämänkokemusta ja koulutusta. Ja tulla sitten kenties takaisin."

Pariskunta on miettinyt paluumuuton haastetta Kuhmoisissa.

"Kunnalla pitää olla tarjota palveluita ja hyvää asumista, jotta kunta olisi muuttajalle kiintoisa. Työpaikka on toki paras houkutin. Mutta yhtä tärkeää on tarjota mahdollisuuksia yritystoiminnalle", Päivi sanoo.

Kuhmoisten päivittäistavarakaupat saavat Päiviltä erityissuuret kiitokset:

"Minä en tiennyt, ettei Tuuti-korvikkeita ole kaikissa kaupoissa, kun meillä täällä sitä saa molemmista kaupoista. Paikallisen K-kaupan yrittäjä myös tilaa mitä tahansa tuotetta pyynnöstä."

Postin, matkahuollon, apteekin ja kirjaston lisäksi kuntalaisia on hemmoteltu lapsiystävällisellä lounasravintolalla.

"Olemme käyneet lasten kanssa säännöllisesti ulkona syömässä, jotta lapset oppivat syömään ravintolassa."

Kuhmoisissa Konnun tilalla asuminen tarjoaa perheelle monenlaisia mahdollisuuksia, mistä kaupunkilaiset vain haaveilevat.

"Meillä on seitsemän kanaa ja kaksi kukkoa. Kesälampaita on ollut kuutena kesänä. Kettu ikävä kyllä nappasi kissan kesällä. Koira on nyt kuusivuotias", luettelee Päivi.

Pihapiiri käsittää 1,7 hehtaarin alan, johon kuuluu rakennusten lisäksi oma pieni pellon pala. Tontin rajaa virtaa koskena myös pieni Kopolanjoki.

"Lasten kanssa joutuu olemaan jatkossa tarkkana", Jaakko arvioi.

Päivi on suunnitellut jatkavansa hoitovapaalla työstään vielä ensi kesän yli, että lapset ehtivät täyttää kaksi.

"Päiväkoti aiotaan rakentaa työpaikkaani vastapäätä Kuhmoisten keskustaan. On pakko sanoa, että täällä arki on aika helppoa."