Joel Räisänen joutui lähtemään pikkupoikana perheensä kanssa kahdesti evakkoon. Ukrainalaiset pakenevat nyt samalla tavalla sotaa, hän surkuttelee. Kuvassa Räisänen laulaa toisena oikealta. Kuva: Sari Gustafsson
Evakkotaipaleen kokeneen kuoron tarina on ajankohtainen ‒ ”Kaikki olivat sitä mieltä, että laulaminen jatkuu, vaikka Viipuri jäi rajan taakse”
Viipurin Lauluveikot jatkaa Helsingin sotaveteraanikuoron perinteitä. Mieskuoro täyttää 125 vuotta.
Viipurin Lauluveikot huokuvat karjalaista välittömyyttä ja isänmaallista henkeä. Kuoroa johtava Ilkka Aunu on säveltäjä ja tenori. Hän opiskelee parhaillaan Sibelius-akatemiassa. Kuva: Sari GustafssonKarjalaisuuden tulenkantaja Viipurin Lauluveikot juhlii 125-vuotista maineikasta historiaansa juhlakonsertilla lauantaina. Viipurissa 1897 perustetun mieskuoron nimi oli alkujaan Wiborgs Sångarbröder, mutta se suomennettiin 1919.
Sortovuodet ja evakkotaipaleen kokeneen kuoron tarina on ajankohtainen myös Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Viipurin Lauluveikot kotiutui Helsinkiin 1945, kun Karjala menetettiin Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen.
Muistona Viipurin Lauluveikkojen syntymäkaupungista, kuoron harjoitussalissa Karjala-talolla on evakkoreissulle mukaan otettu Steinway-flyygeli. Kuoro hankki käytetyn flyygelin velaksi vuonna 1899, Viipurin Lauluveikkojen isäntä Markku Toivanen kertoo.
Flyygeli jätettiin muiden tavaroiden alle venäläisiltä piiloon kuoron harjoitushuoneeseen talvisodan jälkeen.
"Kun suomalaiset valtasivat Viipurin jatkosodan alussa, kuoron arkisto todettiin kadonneeksi, mutta flyygeli oli tallessa. Kesällä 1944 Fazerin musiikkikauppa tyhjennettiin, ja soitin saatiin mahtumaan Helsinkiin menevään kuormaan", Toivanen sanoo.
Toivasella itsellään on sukujuuria Karjalassa isän puolelta Kurkijoella ja äidin puolelta Jaakkimassa.
Säveltäjä ja tenori Ilkka Aunu on johtanut toiseksi vanhinta suomenkielistä mieskuoroa vuodesta 2017. Ilkan äidin isänäiti on Karjalan evakko heimosotien ajalta.
Kuoron harjoituksissa tehdään Aunun mukaan keskittyneesti töitä, mutta välillä mehevä historiallinen anekdootti katkaisee laulun.
"Harjoittelimme äskettäin Terve Suomeni maa -laulua, kun ykkösbasso Matti Mäkinen nousi esiin. Hän kertoi, että Viipurin Lauluveikot lauloi kappaleen tasan 105 vuotta sitten, kun Pehr Evind Svinhufvud palasi Siperian karkotusmatkalta Suomeen."
Sibelius-akatemiassa opiskeleva Aunu liikuttuu kerratessaan kuoron historiaa. Sotavuosien jälkeen yksi Viipurin Lauluveikoista kirjoitti Helsingin Sanomiin ilmoituksen ja ehdotti kokoontumista uudessa kotikaupungissa.
"Tapaamiseen ilmestyi 30 vanhaa kuorolaista. Kaikki olivat sitä mieltä, että laulaminen jatkuu, vaikka Viipuri jäi rajan taakse. Hyviä asioita kannattaa vaalia. Sitä on suomalainen sisukkuus."
Viipurin Lauluveikkojen ikäjakauma vaihtelee 20-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin tervaskantoihin. Yleensä eri sukupolvet laulavat Suomessa omissa kuoroissaan.
Aunu kuvaa Viipurin Lauluveikkojen tunnelmaa lämminhenkiseksi ja välittömäksi. Varsinkin eläkeikäiset tulevat nopeasti juttelemaan uusille kuorolaisille.
"Me olemme veljiä laulamisen kautta ja monet ovat ystäviä myös kuoron ulkopuolella. Jos aikataulu sallii, käymme harjoitusten jälkeen yhdessä oluella", Aunu sanoo.
Vuonna 1936 syntynyt Joel Räisänen on Viipurin Lauluveikkojen emokuoron vanhin jäsen ikävuosiltaan. Hän liittyi mieskuoroon koelaulun kautta 1980.
"Minulla alkaa olla jo ikää, mutta pystyn laulamaan matalaa ääntä. Olen mukana sekä Viipurin Lauluveikkojen emokuorossa että Konkareissa. Syömme, juomme, laulamme ja muistelemme vanhoja asioita Konkari-kuoron tapaamisissa."
Ennen Viipurin Lauluveikkoja Räisänen ei ollut laulanut muussa kuorossa. Suku oli kyllä musikaalinen, ja Käpylän kansakoulussa opettajana toimi säveltäjä ja pianisti Heino Kaski. Kaikki maakuntalaulut piti osata ulkoa hänen tunneillaan.
Joel Räisäsellä oli tapana lauleskella kotona, ja vaimo sai vuosien houkuttelun jälkeen miehensä liittymään Viipurin Lauluveikkoihin.
Räisästä jännitti kovasti ensimmäiset harjoitukset, koska hänellä ei ollut kaveria kuorossa. 1980-luvun alussa Viipurin Lauluveikoissa oli paljon sodan käyneitä jermuja, eivätkä he antaneet oma-aloitteisesti vinkkejä laulamiseen.
”Jäin nurkkiin seisomaan ja koitin sieltä hiljaa katsella ja kuunnella. Pikkuhiljaa opin nuotit. Vei viisi vuotta, että pääsin sisälle porukkaan.”
Joel Räisänen joutui lähtemään pikkupoikana perheensä kanssa kahdesti evakkoon. Ukrainalaiset pakenevat nyt samalla tavalla sotaa, hän surkuttelee.
Räisänen vieraili työmatkoilla konealan yrittäjänä usein Neuvostoliittoon kuuluneessa Karjalassa.
”Aina kun menimme Viipuriin, tuli paha mieli. Mekin jouduimme lähtemään omasta kotoa hevosella, ja vain parhaat tavarat sai ottaa mukaan.”
1970-luvulla Joel Räisänen kävi katsomassa sukunsa vanhaa pihapiiriä Antreassa. Mummon kotitalo oli jo purettu, mutta isotädin tupa seisoi paikallaan. Talossa asui leskirouva, joka oli määrätty muuttamaan Karjalaan Pietarin lähistöltä.
”Muistan, että veimme tuliaiseksi kahvipaketin. Rouva pani kahvin kaappiin piiloon ja laittoi meille pannuun sikuria.”
Joe Räisäsen isän sotaretki kesti 5 ja puoli vuotta. Jatkosodassa isä joutui venäläisten sotavangiksi, ja hänet ilmoitettiin kadonneeksi.
1945 muuan nainen tuli kertomaan Kumpulassa asuneelle perheelle, että radiossa ilmoitettiin Väisäsen palautettavan Suomeen.
”Äiti ei uskonut sitä todeksi. Aika pian oveen koputettiin ja laihtunut isä tuli sisään. Hän painoi vain 40 kiloa.”
Räisäsen Isä palautui vielä työelämään, mutta monet sairaudet vaivasivat leiriolojen rasittamaa miestä.
”Ruuaksi isä sai ainoastaan lihatonta kaalisoppaa. Vangit kaatoivat metsässä paksuja tukkipuita. Päivän lopuksi jokaisen äijän piti kantaa yksi parru leirille."
Vuonna 1936 syntynyt Joel Räisänen on Viipurin Lauluveikkojen vanhin jäsen ikävuosiltaan. Hän liittyi mieskuoroon koelaulun kautta 1980. Ilkka Aunu on johtanut Viipurin Lauluveikkoja vuodesta 2017 lähtien. Kuva: Sari GustafssonJoel Räisäsen yksi suosikki kuoron ohjelmistosta on Viipurin Lauluveikkojen kunniamarssi. Hienoiksi muistoiksi hän nostaa jokavuotiset adventtikonsertit Johanneksen kirkossa ja ulkomaanvierailut Japanista Yhdysvaltoihin.
Viipurin Lauluveikkojen juhlakonsertit ovat tietenkin tapauksia.
”Kuoron 100-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla 1997 kunniavieraana oli tasavallan presidentti Martti Ahtisaari”, Räisänen kertoo.
Nuoren kuoronjohtajan Ilkka Aunun ehkä mieleenpainuvin kokemus on Viipurin Lauluveikkojen 120-vuotisjuhlakonsertti vuonna 2017.
”Konsertti alkoi Karjalaisten laululla, ja 1 200 ihmistä nousi seisomaan Musiikkitalon isossa salissa. Se aiheutti kylmiä väreitä.”
Ilkka Aunu pyrkii johtajana maltillisesti uudistamaan Viipurin Lauluveikkojen ohjelmistoa.
”Kunnioitamme perinteitä ja samalla pohdimme, mitkä kappaleet tämän päivän musiikista sopivat karjalaiseen kulttuuriin ja mieskuoron ohjelmistoon. Edellisenä juhlavuonna otimme konserttiohjelmaan esimerkiksi Elastisen kappaleen Anna soida.”
Ilkka Aunu pyrkii johtajana maltillisesti uudistamaan Viipurin Lauluveikkojen ohjelmistoa. Kuva: Sari GustafssonViipurin Lauluveikot
Viipurin Lauluveikot perustettiin Viipurissa vuonna 1897 nimellä Wiborgs Sångarbröder. Sortovuosina kuoron jäseniä tuomittiin vankilaan, kolmesti jouduttiin sotaan ja kahdesti evakkomatkalle. Koti ja kotikaupunki menetettiin ja arvokas arkisto katosi.
Kuoro kokosi rivinsä Helsingissä vuonna 1944. Lauluveikot kokoontui väliaikaistiloissa vuoteen 1974 asti, jolloin Karjala-talo valmistui Käpylään.
Maamme eturivin taiteilijat ovat toimineet Viipurin Lauluveikkojen johtajina, esimerkkeinä Allan Schulman, Taneli Kuusisto, Sulho Ranta ja Felix Krohn. Rivilaulajista kuuluisuuteen on noussut esimerkiksi Armas Järnefelt.
Viipurin Lauluveikkojen adventtikonsertti Johanneksen kirkossa on perinne jo vuodesta 1953. Solisteina ovat esiintyneet muun muassa kuoron taiteilijajäsenet Jaakko Ryhänen ja Johanna Rusanen.
Lauluveikot herättää Suomen joka vuosi itsenäisyyspäivän aamuna Tähtitorninmäen valtakunnallisessa lipunnostossa. Se on ainoa kuoro, jolle Jean Sibelius on säveltänyt kunniamarssin.
125-juhlavuoden päätapahtuma ”Tulenkantajat”- juhlakonsertti järjestetään Musiikkitalossa 23. huhtikuuta klo 14 ja klo 18.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
