Uskonto ei ole uhka – uskonnolla väkivaltaa perusteleva ihminen on

Heikki Pesonen on huolissaan syrjäytymisuhan alla olevasta nuorten miesten sukupolvesta. Kuva: Meri Vilen

Globaalissa mittakaavassa uskonto on koko ajan enenevässä määrin vaikuttamassa poliittiseen päätöksentekoon, näkee uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen Helsingin yliopistosta.

"Neuvostoliiton hajottua ortodoksinen kirkko on ollut mukana vahvistamassa venäläistä identiteettiä, ja monien muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaa on pyritty rajoittamaan. Toisaalla Yhdysvalloista peräisin oleva karismaattinen kristillisyys saa tällä hetkellä voimakasta jalansijaa erityisesti Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Aasiassa hindulaisuus ja buddhalaisuus on liitetty monenlaiseen poliittiseen toimintaan"

Monien tutkimusten mukaan yksi maanosa on muodostanut poikkeuksen sääntöön. Euroopan on nähty maallistuvan kovaa vauhtia. Tästä prosessista esimerkkejä ovat muiden muassa Viro ja Tsekki, Pesonen kertoo.

"Me jos ketkä olemme hyviä esimerkkejä maallistumisesta. Tämän on nähty heijastuvan myös länsimaisen kulttuurin individualisoitumisessa, jossa perinteisten uskonnollisten yhteisöjen merkitys ihmisten elämää ohjaavina tekijöinä on heikentynyt."

Uskonnollisuus on Suomessa monimuotoistunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Samalla institutionaalisen uskonnollisuuden merkitys on vähentynyt. Myös islam on maahanmuuton myötä muodostunut mediassa voimakkaasti näkyväksi ilmiöksi.

Islam nähdään helposti yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka se ei ole yksiselitteisesti jonkinlainen. Samoin kuin mitä tahansa muuta uskontoa, myös islamia tulkitaan ja harjoitetaan monin eri tavoin. Suomessa on noin 60 000 muslimia, mikä on kuitenkin pieni määrä verrattuna neljään miljoonaan luterilaisen kirkon jäseneen, Pesonen muistuttaa.

Heikki Pesosen mielestä islamia koskevia uutisia on nostettu suomalaisessa mediassa esiin kohtuuttomalla intensiteetillä verrattuna sen merkitykseen ja yleisyyteen. Suomessa kaikkein kriittisimmin suhtaudutaan juuri islamiin, Jehovan todistajiin ja skientologiaan.

"Uskontoa käytetään monesti hyväksi poliittisista syistä, yhtä lailla islamia kuin muita uskontoja. Islam ei ole uhka Suomessa, samalla tavalla kuin mikään muukaan uskonto. Uskonnolla väkivaltaista toimintaansa perustelevat tekijät ovat aina yksittäisiä ihmisiä, jotka tekevät pahoja tekoja."

"Enemmän olen huolissani syrjäytymisuhan alla olevasta nuorten miesten sukupolvesta, joka kokee putoavansa yhteiskunnan ulkopuolelle ja saattaa purkaa ahdistustaan äärimmäisillä teoilla", Heikki Pesonen varoittaa.

Lue myös:

Kristinuskolla vankempi asema maaseudulla – pääkaupunkiseutu on maallistunut nopeimmin

Kristityn tehtävänä on rakastaa