Citymehiläiset ja kattoviljelmä tuottavat Tampere-talolle ruokaa – katso video

Mehiläistarhaaja Teemu Aittamaan suojatit ovat kesätöissä Tampereen keskustassa. 

Lähiruoka-innostus ilmenee kaupungeissa pienimuotoisten puutarhaviljelmien suurena suosiona. Tämän trendin aallonharjalla ratsastaa Tampereen keskustassa sijaitseva kongressi- ja kulttuurikeskus Tampere-talo.

Sen katolla viljellään jo kolmatta vuotta omia vihanneksia – ja sanan "pienimuotoinen" voinee tämän tämän kaupunkiviljelmän kohdalla jo pian unohtaa.

"Viljelmä on joka vuosi laajentunut. Viime vuonna oli 45 lajiketta ja nyt on 54. Meillä on muun muassa herukoita, yrttejä, chilipaprikoita, perunoita, kirsikka- ja omenapuu. Viime vuonna lehtikaalia tuli 16 kiloa", kertoo Tampere-talon Tuhto-ravintolan keittiöpäällikkö Juhana Paturi.

"Kaikki ovat syötäviä kasveja, jotka käytetään omassa keittiössämme asiakkaiden iloksi. Lisäksi kuivaan chiliä ja kukkia talvikäyttöön."

Tänä kesänä talolla on myös pölyttäjät omasta takaa. Jokioislaisen mehiläistarhaaja Teemu Aittamaan siivekkäät suojatit ovat pörränneet töissä Tampereen keskustassa toukokuun puolivälistä lähtien. Mehiläisten tukikohta eli kaksi pesää sijaitsevat Tampere-talon katolla.

"Tarjosin Tampere-talolle pölyttäjiä ja he olivat kiinnostuneita. Käyn tarhalla viikoittain", hän kertoo.

Pölyttäjien vuokraaminen on esimerkiksi Yhdysvalloissa erittäin suosittua.

Citymehiläisten lisäksi Aittamaalla on perinteisemmissä ympäristöissä vajaat 10 tarhaa. Oman hunajansa hän myy design-pakattuina yrityslahjoina, mutta Tampereen työläisten tuotokset menevät talon ravintolan käyttöön ja lisäksi sitä aiotaan myydä asiakkaille Tampere-talon omana hunajana.

Aittamaa arvioi, että kahden pesän mehiläiset saavat kesän aikana kokoon noin sata kiloa hunajaa. Pölytettävien kukkien löytäminen ei ole Tampereella ongelma.

"Tampere ei ole mikään betoniviidakko, vaan vehreä kaupunki. Mehiläiset lentävät 2–3 kilometriä, ja ne löytävät helposti pölytettävää."

Tuleeko kaupunkihunajasta sitten eri makuista kuin maalaishunajasta?

"Verrattuna tavanomaiseen mehiläispesän sijaintiin, niin vadelmaa täällä ei ole. Lehmuksia ja erilaisia kukkia on taas paljon. Se määrittelee makua, minkälaisista paikoista mettä on kerätty."

Aittamaa on perunanviljelijän poika neljännessä polvessa ja insinööri. Neljä vuotta sitten hän innostui valtavasti mehiläistarhauksesta, jota hän tekee nyt harrastuksena ja sivutoimena.

"Tämä on hienointa hommaa, mitä voi olla."

Tampere-talon lähiruoka-ajatukseen mehiläiset istuvat erinomaisesti. Keittiöpäällikkö Paturi kertoo ryhtyneensä ideoimaan ravintolan omaa viljelmää jo 15 vuotta sitten.

"Se on iso asia, että kokit näkevät, ettei ruoka tule tukusta ja miten iso työ sen kasvattamisessa on. Korjaamme satoa koko kesän."

Kaksi ensimmäistä vuotta viljelmää hoidettiin omin voimin, mutta tänä kesänä työtä hoitaa ammattipuutarhuri.

"Asiakkaitamme kiinnostaa kovasti se, mistä ruoka tulee. Totta kai markkinoimme oman puutarhamme tuotteita myös erityisesti."