Rovanperän miehet eivät voitontahtoa piilottele: "Kymmenen vuoden päästä oisi hyvä olla jo maailmanmestari useamman kerran"

Harri Rovanperä epäilee, että kastevedessä on tainnut olla joukossa bensaa. Kalle Rovanperä on sitä mieltä, että into päristelyyn pääsi roihahtamaan lopullisesti, kun perhe muutti aikoinaan Jyväskylästä Puuppolaan ja mahdollisuudet ajella kaikenlaisilla vehkeillä ovat nyt koko ajan läsnä. Kuva: Petteri Kivimäki

Puuppolan Käpälämäessä sade on juuri hetkeksi tauonnut. Mäen päällä sijaitsevan omakotitalon keittiö on siisti. Ikkunasta näkee pihaan saapuvat ihmiset.

Laattalattiasta kuuluu rapinaa, kun sekarotuinen Pultti-koira kulkee tarkistamassa tulijan kenkiä ja käsilaukkua. Keittiössä häärivä Harri Rovanperä, 51, kysyy ottaako vieras kahvia. Samaan aikaan Kalle Rovanperä, 17, harppoo ulkoa sisään. Potkaisee eteisessä kengät jalastaan ja istuu keittiön pöydän ääreen.

"Suunnitelmissa on ajaa kaksi MM-rallia. Walesin osakilpailu ja Australia. Sitten katsotaan, mitä tapahtuu", kertoo Kalle rauhallisesti.

"Nyt on tärkeää päästä opettelemaan MM-ralleja", Harri lisää takaa.

Haastatteluja on tehty saman pöydän ääressä ennenkin.

Jäänsiniset silmät vastaavat katseeseen. Tämä ei ole mikään punasteleva teinipoika. Kalle puhuu ajamisesta, arjesta, kavereista. Kaikenlaisesta normaalista, mikä kuuluu ihan tavallisen murrosikäisen pojan elämään. Äänensävy on itsevarma, mutta pohdiskeleva.

"Kymmenen vuoden päästä oisi hyvä olla jo maailmanmestari useamman kerran niin ei tarvitse olla kymmeniä vuosia ammattilaisena. Saisi tehdä kaikkee muutakin."

Kalle Rovanperä ajoi ensimmäisen kisansa jo 12-vuotiaana Latviassa. Isä Harri oli järjestänyt tilaisuuden, minkä jälkeen ovet alkoivat aueta eteenpäin. Poika ajoi kolme mestaruutta peräkkäin.

"Olihan se isoille miehille haastavaa, että pojannulikka tulee täältä härmästä ja pieksää kokeneemmat. Yksikään voitto ei ole kuitenkaan helppo. Ne on täytynyt ajaa. Kalle on kova ajamaan, loppuun asti", pohtii isä.

Äänestä kuuluu ylpeys. Oman ralliuransa päättänyt mies haluaa antaa pojalleen kaikki mahdollisuudet. Menestyä ja tulla paremmaksi kuin isänsä.

"Kyllähän se sydänalasta hyvältä tuntuu, kun näkee oman pojan menestyvän. Minä pääsin tehdastiimiin vasta kolmikymppisenä. Kalle voi saman ikäisenä halutessaan jo lopettaa."

M-Sportin Fordilla loppukauden ajava Kalle Rovanperä ei vielä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Uteluihin seuraavan kauden tallipaikasta hän ei vastaa mitään. Ehkä jotain selviää jouluksi. Ehkä joulun jälkeen.

Rallia Kalle aikoo kuitenkin ajaa. Oli alla sitten mikä auto tahansa. Kaikki panokset on nyt ladottu tiskiin.

Nuorimies kertoo olevansa täysipäiväinen rallikuski. Peruskoulun Kalle kävi loppuun ja aloitti vuosi sitten ammattikoulussa autoasentajalinjalla. Sen hän jätti kuitenkin kesken.

"Keskityn nyt täysillä ajamiseen. Kouluasioita voi miettiä myöhemminkin."

Taustalla Harri-isä kilistelee kahvikuppia. Näyttää miettivän osallistuako keskusteluun vai ei. Mitä vanhemmat koulun lopettamisesta ovat oikeastaan mieltä?

"Nyt on pojalla tilaisuus, joka ei koskaan tule toistumaan. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Kortit on nyt katsottava. Kouluun pääsee myöhemminkin."

Vanhempien tuki on siis taustalla. Koulun kesken jättäminen ei ole päähänpisto, vaan laskelmoitu ratkaisu.

"Äidin ja isän kanssa siitä juteltiin. Iskä on mukana koko ajan ja äiti aina, kun kerkiää. Pultti katsoo tuloksia kotona", Kalle pohtii.

Koira nostaa päätään kuullessaan nimensä. Kalle tunnustaa olevansa eläinrakas. Koiria on ollut talossa aina.

Harri kuvailee poikaansa määrätietoiseksi ja itsenäiseksi.

"Kalle hoitaa itse suurimman osan asioistaan. Suhteet yhteistyökumppaneihin, haastattelut toimittajien kanssa, somehommat."

Isällekin on nuorelta mieheltä annettu selkeät ohjeet kuinka sosiaalisessa mediassa tulee toimia:

"Älä tee yhtään mitään... Ennen odoteltiin, että mitä lehdet kirjoittavat. Nyt uutiset tulevat verkkoon hetkessä ja leviävät kulovalkean tavoin. Pitää olla itsekin aktiivinen. Kalle on oppinut nämä asiat itsestään."

Yhteen asiaan kiinnittää nuoren miehen puheessa huomiota. Kirosanat puuttuvat.

"Näissä hommissa ei kannata kiroilla. Kannattaa puhua asiallisesti. Aina joku kuuntelee."

Luovuttaminen ei kuulu Rovanperän talossa tapoihin. Voitontahto on periytynyt isältä pojalle. Ehkä jopa jalostunut.

"Kakkossijat eivät ole Kallelle mitään. Hän tietää kyllä, että aina ei voi voittaa. Silti hän lähtee aina hakemaan sitä ykkössijaa."

Rovanperät ovat kuin samasta puusta veistetyt. Kaksi hoikkaa miestä. Puhuvat samaa kieltä. Isä on kaksikosta pidempi, 187-senttinen. Poika kertoo olevansa 178 senttiä pitkä.

"Ei tarvitse tulla enää lisää. On parempi, jos kuski ei ole liian suuri. Autoon saa mukaan enemmän varaosia", Kalle pohtii.

Niinpä tietenkin.

Millaista on kasvattaa murrosikäistä rallitähteä? Tunnetusti tunteet voivat käydä välillä kuumina. Harri Rovanperän mukaan taloudessa ei ole tarvinnut juuri vääntää.

"Aika harvoin ollaan eri mieltä. Jotain näkemyseroja tietenkin on, mutta puhumalla saamme asiat selvitettyä. Kalle on perusviileä sälli."

"Joskus olen sydän kylmänä kuunnellut pihassa, kun vauhti on ollut kohdallaan. Jos ei mitään anna tehdä, ei nuoret mitään opikaan. Vanhemman on vain luotettava. Tekemällä taidot kasvavat."

Kun rallilupaus on kotosalla, tapaa hän ystäviä, käy ajelemassa tai pelaa vaikka pleikkaa.

"Pyykkikoneen osaan kyllä laittaa päälle, mutta äiti ja iskä kyllä yleensä ne hoitavat", virnistää Kalle.

Harri kertoo tietävänsä hyvin nopeasti, kun Kalle haluaa jotain.

"Kalle tulee juttelemaan ja saattaa ensin kierrellä asiaa. Osaa nykäistä oikeista naruista. Hymyilee vielä päälle. Mitä siihen voi sanoa?"

17-vuotias Kalle Rovanperä sai ajokortin erikoisluvalla juuri lokakuun alussa. Aiheesta tehty humoristinen video on levinnyt somessa kulovalkean tavoin. Huolellinen ja varovainen kuljettaja ottaa harkittuja riskejä. Sellainen Kalle on isänsä mielestä aina ollut.

"Sain ensimmäisen mönkijäni alle 3-vuotiaana. Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta, missä on polttomoottori", kertoo Kalle.

Isä-Harri peesaa. Poika hoksasi heti taaperona mistä hommassa on kyse.

"Ei tarvinnut juosta perässä. Varmaan kastevedessä on ollut mukana bensaa", naurahtaa Harri.

Kun perhe muutti Jyväskylästä Puuppolaan, pojan ajoharrastukset kasvoivat uusiin mittasuhteisiin.

"En muuta tehnytkään, kun kaadoin bensaa tankkiin ja ajoin kavereiden ja serkkujen kanssa. Vehkeet ovat liikkuneet. Milloin omassa pihassa tai pellolla", muistelee Kalle.

Naapurien pelloilla ajamiseen on ollut aina lupa. Kuran lentämiselläkään ei ole ollut niin väliä. Vaatteet ja autot voi aina pestä.

"Painepesurilla kun pesee, pahimmat saattavat lähteä. On se vaan niin hauskaa, kun voi antaa mennä."

Vaikka luonto on nuorelle rallilupaukselle tärkeä paikka, metsään hän tunnustaa menevänsä vain hevosvoimilla.

"Jos kävelen metsässä tai pellolla, se tarkoittaa, että joku vehje on mennyt rikki ja sitten onkin vähän enemmän tekemistä."

Puuppolassa tiedetään, että maailmanluokan rallitähdet saavat hyvät lähtökohdat uralleen juuri maaseudulta.

"Suomalaiset starat ovat enemmän tai vähemmän maalta kotoisin. Ei tarvitse lähteä erikseen ajamaan, kun ajaa saa omilla tiluksilla. Täällä ainakin naapurusto on ymmärtäväistä. Kaikenlaista pörinää kuuluu tältä mäeltä.

Yksi kone on, jolla ajelusta Kalle ei ole niin kovin innostunut.

"No äidin mielestä voisin ehkä ajaa useammin ruohonleikkurilla."