Se mikä juurtuu, se kestää
Eihän sen näin pitänyt mennä, ei äidille pitänyt sattua mitään, sehän on ollut ihan terve. Miten ihmeessä tässä nyt pärjätään ja kuka asioista huolehtii. Kun sairaalassa pyydetään ilmoittamaan muille omaisille, on Tor jo hätää kärsimässä.
”Täytyykö minun ilmoittaa? Onko hän siis niin sairas? Kyllä hän on. Ja hän on nähkääs vanha ihminen.”
Tor olisi halunnut sanoa ei, ei ole, mutta hän vain nyökkää vastaukseksi.
Neshovin perheen kolme veljestä elävät jokainen omaa elämäänsä. Tor on lapsuuden kotiin jäänyt hiljainen, yksikseen viihtyvä sikafarmari. Margido on hautausurakoitsijana elämäntyönsä tehnyt säntillinen poikamies. Erlend on Kööpenhaminassa asuva somistaja, joka elää parisuhteessa miehen kanssa.
Sopppaa sekoittaa Torin aikuinen tytär Torunn, josta kukaan Toria lukuun ottamatta ei ole aikaisemmin tiennyt mitään. Ränsistyneellä kotitilalla odottaa vielä lähes mykkyyteen vaipunut isä.
Elämä ja ajan kuluminen ovat heittäneet veljekset erilleen. Edes melko lähekkäin asuvat Margido ja Tor eivät ole tavanneet vuosiin. Nyt on kuitenkin pakko yrittää, tulla käymään kotona ainakin äidin takia ja puhua. Menneisyydessä on paljon asioita, jotka on vain vaiettu ja jätetty kertomatta.
Kirjan hahmot ovat hyvin rakennettuja ja aitoja, elämän kolhimia ja omanlaisiaan. Pelkkä sukulaisuus ei tahdo riittää tuomaan yhteistä säveltä miesten välille.
Torille kaikenlainen kanssakäyminen ihmisten kanssa on vaikeaa, sikojen kanssa on helpompaa. Nuorin veljeksistä, Erlend, on puolestaan niin taiteellinen ja tunteellinen, ettei yhteistä säveltä tunnu löytyvän vaikka tahtoisi.
Tapahtumat sijoittuvat Norjaan Trondheimin lähelle, mutta nämä hahmot ja tapahtumat voisi milloin vain kuvitella Suomeen. Ympäristö, ihmiset ja puheenparsi ovat jollain tavalla hyvin kotoisia ja samalla kertaa vieraita.
Vaikka lähtökohdat ovat murheelliset, kirja on lämminhenkinen ja täynnä huumoria. Kun kirjassa pääsee alkuun, henkilöiden kanssa viihtyisi sohvan nurkassa vaikka kuinka pitkään. On hykerryttävää seurata, miten veljekset tutustuvat jälleen toisiinsa, ja mitä tapahtuu, kun paikalle ilmestyy Torunn.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen joulua, joten se on myös täydellinen joulukirja.
Jos kirjan hankkii itselleen joulunpyhiksi, kannattaa muistaa, että se aloittaa trilogian. Toinen osa on nimeltään Erakkoravut ja kolmas Vihreät niityt. Näissäkin kirjoissa tarina säilyy ehyenä ja nautittavana. On hankala tilanne, jos ensimmäisen osan on lukenut jo joulupäivän aamuna, eikä kirjasto avaudu vielä moneen päivään!
Anne B. Ragde: Berliininpoppelit.
294 sivua. Tammi, 2007.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
