Kun Suomeen tuli ensimmäinen koronavirusepäily, Rimhanen-Finne oli päivystysvuorossa. ”Oli vain ajan kysymys, milloin tällaista tapahtuu.” Kuva: Jarkko Sirkia
Vuoden eläinlääkäri tuntee ihmistä uhkaavat epidemiat, joista monet yhdistävät meitä ja eläimiä – "Odotin, että koronavirus olisi levinnyt herkemmin"
Ihmisiä ja eläimiä yhdistävät taudit. Vuoden eläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne tekee epidemioiden selvityksessä salapoliisityötä.
Vuoden eläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finnen työlle vastapainoa antavat arjen ilot: lenkkeily koirien ja kavereiden kanssa, teekuppi auringossa ja puutarhanhoito. Lapinkoirat Milli ja Batman pitävät espoolaisen emäntänsä liikkeessä. Kuva: Jarkko SirkiäOli vuosi 2007 ja Nokialla virtasi katastrofi.
Juomaveteen oli päässyt sekoittumaan yli 400 000 litraa jätevettä.
Epidemiologieläinlääkäriksi erikoistunut Ruska Rimhanen-Finne lähti tartuntatautilääkärin kanssa Nokialle tutkimaan tilannetta.
Yhteyttä päämajaan, tuolloiseen Kansanterveyslaitokseen, pidettiin tiiviisti. Jäteveden sekoittuminen juomaveteen oli sairastuttanut tuhansia ihmisiä.
Rimhanen-Finne tunsi eliöt, jotka tekivät Nokian likaisesta vedestä ihmisille niin vaarallisen. Monet taudeista olivat kampylobakteerien ja noroviruksen aiheuttamia.
Norovirus leviää ärhäkästi, mutta oireet menevät nopeasti ohi.
”Norovirus voisi olla biologinen ase, koska se tarttuu niin herkästi ja voi lamauttaa ison joukon päiväksi tai pariksi.”
Nokian saastunut vesi sisälsi myös yllätyksiä.
Eräässä näytteessä uiskenteli giardia-alkueläin, Se voi aiheuttaa ihmisellä giardiaasin, vakavan suolistoinfektion. Monet ajattelivat tuolloin että giardia oli Suomessa vain matkailijan tuliainen.
Rimhanen-Finne oli selvityksessä omimmalla alueellaan. Hänen väitöskirjassaan käsiteltiin giardian tunnistusmenetelmien kehittämistä.
Tapauksen jälkeen giardian merkitys veden kautta leviävänä taudinaiheuttajana ymmärrettiin Suomessa laajemminkin. Vuosittain tavataan tartuntoja 200–400 henkilöllä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella eli THL:llä työskentelevän Rimhanen-Finnen työ on tautisalapoliisin työtä. Selvitystyö voi pelastaa henkiä.
Tänä vuonna hänet on valittu Vuoden eläinlääkäriksi.
”Epidemioita selvittävät eläinlääkärit ja muut ammattilaiset saavat häneltä apua juuri kaikista hankalimmissa epidemioissa”, kertoo perusteluissa Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi.
Valinta on erityinen, sillä työ keskittyy eläinten sijaan ihmisiin. Monet taudit kuitenkin yhdistävät.
Jos sama tauti voi tarttua ihmisistä eläimiin ja päinvastoin, tautia kutsutaan zoonoosiksi. Zoonooseja ovat esimerkiksi salmonella ja rabies.
Kun tietoa epidemioista tulee, Rimhanen-Finne auttaa kuntien viranomaisia sen alkulähteiden selvittämisessä.
Samalla hän katsoo koko Suomen tilannetta: ovatko eri puolilla ilmenneet tapaukset kytköksissä toisiinsa? Tauti on voinut levitä elintarvikkeiden tai juomaveden mukana. Hiljattain erään tautiepidemian todennäköiseksi syylliseksi paljastui ruokapaikassa tarjoiltu jäävuorisalaatti.
Kukaan ei voi tehdä epidemiaselvitystä yksin, Vuoden eläinlääkäri tähdentää. Epidemioita tutkii monitieteellinen selvitystyöryhmä.
Samana vuonna Nokian vesikriisin kanssa sattui toinenkin historiallinen tautitapaus – rabieskuolema Suomessa.
Filippiineiltä kotoisin ollut henkilö sairastui matkalla Suomeen ja kuoli täällä. Samana vuonna Intiasta tuotiin Suomeen rabiestartunnan saanut koiranpentu, joka sairastui myöhemmin ja piti lopettaa.
Ihmisten rabiesepäilyjen määrä on sittemmin kasvanut. Rimhanen-Finne etsii tarvittaessa työssään altistuneita.
Rabiesrokotuksia ei anneta suomalaisille rutiininomaisesti. Rokotteita pyritään säästämään alueille, joissa tautia esiintyy paljon.
Siksi ennaltaehkäisy on keskeistä. ”Ulkomailla on tärkeää, ettei koske vapaana liikkuviin eläimiin.”
Eläimillä ja ihmisillä on samoja sairauksia. Jos tauti voi tarttua ihmisistä eläimiin ja päinvastoin, sitä kutsutaan zoonoosiksi. Vieressä lapinkoira Batman. Kuva: Jarkko SirkiäLukiossa Rimhanen-Finne oli päättänyt vakaasti opiskelevansa pieneläinlääkäriksi.
Vielä opinnoissakin hän keskittyi unelmaansa. Hän teki opintojen jälkeen myös kunnaneläinlääkärin työtä. Siitä oli hyötyä jatkon kannalta.
”Kunnaneläinlääkärin työssä tarvitaan laajaa osaamista.”
Kun tarjoutui mahdollisuus tutkia alkueläimiä, hän päätti tutustua alaan lähinnä kokeilumielessä.
Kävikin niin, että mikroskooppisen pienet vihulaiset veivät mukanaan.
Kansanterveyslaitoksen äärettömän ihana ohjaaja sai innostumaan epidemiologiasta, hän kehuu.
”En ole enää moneen vuoteen miettinyt palaavani pieneläinpraktiikkaan. Tykkään älyttömästi tästä työstä.”
Tietous alasta kasvaa vauhdilla, koska tauteja on aiempaa helpompi tunnistaa.
Esimerkiksi vasikoiden ja ihmisten välillä tarttuvaa ripulitauti kryptosporidioosia piti aiemmin erikseen epäillä, jotta se saatiin tutkittua. Nykyisin tieto tulee monissa laboratoriossa osana suolistotautipakettia.
Sairauksien saralla tapahtuu myös hyvää. Tehokas valvonta on purrut salmonellatapauksiin.
”Suomessa on hyvä salmonellatilanne.”
Kun Suomeen tuli ensimmäinen koronavirusepäily, Rimhanen-Finne oli päivystysvuorossa. Kuva: Jarkko SirkiäViime aikoina yhdestä taudista on puhuttu enemmän kuin muista.
Kun Suomeen tuli ensimmäinen koronavirusepäily, Rimhanen-Finne oli päivystysvuorossa.
”Oli vain ajan kysymys, milloin tällaista tapahtuu. Tutkijat ovat odottaneet uutta pandemiaa. Tautipurkauksia tulee jatkuvasti ja tulee jatkossakin, kun tulee uusia taudinaiheuttajia.”
Vaikka pandemia itsessään ei ollut ihmetyksen aihe, koronaviruksen leviämisessä on silti ollut jotakin yllättävää.
”Odotin, että se leviäisi herkemmin. Nythän näyttää siltä, että rajoitustoimet ovat tepsineet tosi hyvin.”
Myös tutumpi norovirus leviää pandemian lailla.
”Norovirus muuntuu koko ajan. Aika ajoin tulee uusi norovirustyyppi, joka leviää läpi maapallon.”
Vakavasta aiheesta huolimatta työssä kiehtoo juuri tapausten moninaisuus.
”Tämä on loppumaton kenttä. Se on pitänyt tässä hommassa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
