MT lähti kierrokselle kuntaan, joka on vain haamu entisestä suuruudestaan – itsetunto on yhä kohdillaan

Anssi Kujala on kotoisin Isostakyröstä ja kuuluu Suomen wallonien sukuseuraan. Sukujuuret juontavat näet nykyiseen Belgiaan ja Orisbergiin asettuneeseen seppien sukuun. Kujalan takana on Isonkyrön vanha kirkko vuodelta 1304, tosin väitöskirjan mukaan vasta 1400-luvun lopulta. Se on kuitenkin suljettu homeongelmien vuoksi. Kuva: Johannes Tervo

Seinäjoki sanoo olevansa avaruuden pääkaupunki, mutta Isokyrö lienee koko maailmankaikkeuden, koska slogan on: "Elämää suurempi kunta". Vaatimattomuus ei näillä lakeuksilla kaunista. Mieleen nousevat Unkarin ja Puolan suurvaltakaipuut.

Onkin selvää, että jos puhutaan Kyröstä, tarkoitetaan isoa, ei Vähäkyröä. Isokyrö oli näet alunpitäen Kyrö ja sitä ennen Pohjankyrö, joka peitti lähes koko Etelä-Pohjanmaan. 1500-luvulla Kyröstä irtosivat Vöyri ja Mustasaari, sitten Laihia, Ilmajoki, Lapua ja Vähäkyrö. Nyt Isokyrö on 4 400 asukkaan pikkukunta Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä.

Mutta pitkien peltojen voi yhä kuvitella ulottuvan vanhan valtakunnan ääriin saakka. Kyröösläästen murrekin on niin leviää, notta!

Suuruudenhulluus on tainnut jäädä pitäjässä päälle, sillä isosti ajattelu ei pelota. Suomi tuntee Oltermanni-juuston, ja koko maailma Kyrön ginin ja viskin. Palkintoja ovat pokanneet myös surffilaudat ja kosmetiikka, ja täällä on Suomen suurin autotiheys.

Ovatko kaikki täällä kultalusikka suussa syntyneitä vai mistä nuin iso itsetunto on imetty?

Anssi Kujala toimi nuorena miehenä baariyrittäjänä Kyrönjoen keskellä olevalla Pukkilansaaren tanssilavalla. Lava toimii yhä ja kokoaa entiset ja nykyiset kyröläiset yhteen härkäjuhlien aikaan. Kuva: Johannes Tervo

Oikea kuljettaja kyröläiseen sielumaisemaan on Anssi Kujala. Hän on vielä Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja, mutta syyskuun alusta SKAL:n eli Suomen kuljetusyritysten edusmies.

Kujala kertoo Volvonsa kyydissä, kuinka syntyi tuossa punaisessa kotitalossa 49 vuotta sitten, jossa äiti elelee edelleen. Työura alkoi Vaasan kokoomuksesta ja jatkui kymmenen vuoden ajan, pääosin Helsingissä. Yrittäjäjärjestössä kertyi uraa vuodesta 2006, ja kipusi Kujala aina kokoomuksen valtiosihteeriksi asti Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Takana on hallintotieteiden opintoja Tampereella.

Mutta takaisin maisemaan. Erästä kylänraitilla olevaa taloa hän on esittänyt suojeltavaksi, tuolla oli pikkupoikien kaljapiilo ja tuolla kaalipellot, joita viljelee Pertti, lapsuuden esikuva, jolla oli aina ratkaisu joka pulmaan. Sukulaisten kalustohalleja Kujala osoittelee eli viisaa pitkin pitäjää.

Vaikka Kujala on asunut viimeiset 21 vuotta muualla, ison Kyrön-kierroksen ajan tämän tästä joku morjestaa ja kysyy puheliaan pohjalaisen kuulumisia.

"Ensimmäinen yritykseni oli, kun olin parikymppinen ja ehdotin urheiluseuralle, että vuokraan vuonna 1992 Pukkilansaaren tanssilavan toisen pään varastotilan baariksi. Sain anniskeluluvan ja pidin baaria kaksi kesää. Kaljanmyynti oli hyvää bisnestä nuorelle poijjaalle, mulla piti olla välillä kuusikin tarjoilijaa!"

Saaressa kuultiin 1980-luvulla Eppuja, Boycotteja ja Bogardeja, ja siellä tanssitaan yhä. Kesän härkäjuhlille kokoontuvat entisetkin asukkaat.

"Vaasaan liittyneestä Vähästäkyröstä on kadonnut paikallisidentiteetti, mutta meiltä ei. Poismuuttaneillakin kyrölääsyys on poikkeuksellisen vahvaa, ja juontuu varmasti osittain Pohjankyrön suurpitäjästä."

Entisetkin kyröläiset iloitsevat kuntansa maineesta ja viinatehtaastakin, vaikka eivät itse viinaa joisikaan.

Kujalan kakkosasunto on Ylistaron Untamalassa, Seinäjoella. Kävijöihin kuuluvat myös vaimo ja kaksi poikaa.

Leväluhdan kalmisto kiehtoo tutkijoita, mutta tarjoaa turistille vain vähän näkemistä. Kuva: Eija Mansikkamäki

Tullaan Tuuralan kylään, jonne Kujala perusti tietotuvan ja yksityisen päiväkodin toimiessaan maaseudun EU-hankkeen asiamiehenä. Kyläyhdistys pitää yhä kaffilaa ja festaria aitassa, joka siirrettiin Kujalan aikana Kyrönjoen rantaan. Juomme siellä limpparit.

Tuolla pellon takana kaksifooninkisessa taas asui merkittävin isokyröläinen, päätoimittaja ja kirjailija Ilmari Turja.

"Kerrotun mukaan Turjan perhe maksoi eduskuntatalon suunnittelija J.S. Sirenin opintoja Vaasassa, koska tämän isä oli kuollut eikä perheellä ollut rahaa. Minusta Siren oli kyröläinen, vaikka syntyi Ylihärmässä ja härmäläiset ovat omineet hänet. Mutta ainahan pienet pitäjät taistelevat historiasta, jos niillä ei ole tulevaisuutta."

Isollakyröllä on, sanoo Kujala osoittaen uutta 20 hehtaarin yritysaluetta.

"Nyt on tosi kova usko saada asukkaita ja yrityksiä. Kunnat, jotka eivät tajua tarjota asuin- ja yritystontteja ja investoida, kuihtuvat", Kujala sanoo kurvatessaan Paanatielle, joka on tikkusuora baana eli entinen junaradan pohja.

Pian kohtaamme opastekyltin Leväluhdan rautakautiseen kalmistoon.

"Siinä ei ole mitään nähtävää, aidattu pusikko ja yksi koivu. Luita on tutkittu sata vuotta eikä tiedetä, minkä heimon ne ovat. Aihe on kuitenkin mystinen: on tehty kirjaa ja nyt Korpiklaanikin kappaleen Leväluhta."

Tislaamon varastoon mahtuu miljoona litraa viskiä, ja tynnyrit kelpaavat lainojen vakuudeksi. Valkotammiset tynnyrit tulevat Amerikasta, mutta nyt päätyihin testataan kotimaista kuusta, mäntyä ja pihlajaa, Tony Sivula kertoo. Kuva: Eija Mansikkamäki

Vaikka Kujala tietää paljon ja ehtinyt moneen mukaan, Kyrön tislaamon menestykseen hän kiistää osallisuutensa.

"Ei ole mitään ansioita siinä, alussa vähän Helsingissä kerroin lähettiläänä ilosanomaa."

On hän toki opettanut yhden perustajan ja Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Miko Heinilän (kesk.) uimaan.

Viinamäen kierros kuuluu seuraavaksi ohjelmaamme. Sen vetää kokeneesti vierailukeskuksen toimitusjohtaja ja paljasjalkainen kyröläinen Tony Sivula. Kysymys kunnan henkisen perinnön merkityksestä menestykselle saa miehen kuitenkin mietteliääksi.

"En näkisi, että sieltä ammennetaan kauheasti. Vaikka Isokyrö on ollut suuri ja tunnettu pitäjä, kuka tiesi viisi vuotta sitten, missä se on? Moni sanoo, ettei olisi aiemmin voinut kuvitellakaan tulevansa Isoonkyröön."

Maistatuksia varten avattiin pieni pubi huhtikuussa 2014, mutta vilkkaimpana vuonna vieraita oli jo 18 000, Kujalan sanoin "megaluokan määrä".

Jos turisti tulee tänne, hänet tuupataan katsomaan myös Orisbergin vanhaa ruukkia, kartanoa ja Engelin suunnittelemaa puukirkkoa sekä hulppealle Kalliojärvelle. Maaseutuasiamies Kujalalla oli pieni ansionsa siinäkin, että maansiirtoyrittäjä Harri Maunukselan 1990-luvun lama-ajan hullu idea toteutui: louhosmontusta keskellä metsää tuli iso viihde- ja vapaa-ajan keskus Kalliojärvi.

Paluumatkalla nähdään vuoden 1714 Napuen taistelun kenttä. "Just tässä. Armfelt johti joukkoja tuolta kiveltä tuolta pusikosta."

Mutta venäläiset ratsusotilaat tulivat jokea pitkin ja pääsivät hajaantumaan pellolle levittäytyneiden suomalaisten selustaan.

Vapaaehtoiset Raimo Suhonen (vas.) ja Juha Savinainen esittelevät asemiesmuseota, mutta perinneyhdistyksen tulevaisuus on auki. "Sitä ei tiedä kukaan. Me ukkoonnutahan, ollahan jo nyt yli-ikääsiä. Mutta tämä on arvokas, olisi myös matkailullisesti." Kuva: Eija Mansikkamäki

Sotateema jatkuu entisessä suojeluskuntatalossa toimivassa kiintoisassa asemiesmuseossa, jota pyörittävät maanpuolustusjärjestöt. Kujala veti samassa talossa koulupoikana liki itsensä ikäisten nuorten iltoja ja bändi-iltoja, ja sai siitä palkkaa.

Mutta nyt meitä kaitsevat museon puheenjohtaja Raimo Suhonen ja 1700-luvun karoliinien asuun sonnustautunut Juha Savinainen. Pihalla on komea rivi tykkejä: ruotsalaisen Boforsin jalkaväkitykkejä talvisodan ajalta, Laatokalla panssarivaunun tuhonnut tykki sekä 76-millisiä venäläisiä sotasaalista, joiden piiput käännettiin pian tulosuuntaan eli itään.

Sisällä on vitriineissä asuja, aseita, Lotta ja polkupyörä, jolla kappalainen Raurama vei suruviestejä. Suhonen mainitsee Isonkyrön tärkeimpänä taisteluna Pyhän Katariinan markkinapäivänä vanhalta kirkolta vuonna 1596 alkaneen nuijasodan, jossa pohjalaiset talonpojat halusivat häätää nurkkiinsa juopottelemaan jääneet venäläiset sotilaat maasta ja jossa Jaakko Ilkka mestattiin viereisellä Konttaan saarella. Kentällä pidetään yhä vuosittain 1700-luvun markkinat, mutta komea kirkko on homeen vuoksi suljettu.

Museota esitellään koululaisille, mutta ymmärtävätkö ison pitäjänsä historiaa ja osaavatko ajatella isosti?

"Oletamme, ettei sitä tuoda riittävästi esiin", Savinainen ja Suhonen sanovat yksissä miehin.

Isokyrö sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä. Anssi Kujala on tyytyväinen, että se siirtyi vuoden 2021 alussa rannikko-Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaahan, vanhaan suurvaltakuntaansa. Aiempi jako juonsi Esko Ahon ja Ole Norrbackin etupiirijaosta, jossa Norrback sai perustaa ruotsinkielisille Itä-Uudenmaan ja Aho Keski-Pohjanmaan.Lue myös: Kuva: Eija Mansikkamäki

Vaikka kunnan talous on hyvällä mallilla, vieläkin vahvempia oltaisiin, jos 1990-luvun kunnanvaltuutettu Kujalan (kok.) aloite Laihian, Vähänkyrön ja Isonkyrön yhteistyöstä olisi toteutunut.

Vaasan ja Seinäjoen kissanhännänvetoa liennytetään nykyisin Kyrön käräjillä. Yhtenä puuhamiehenä on yllättäen Kujala ja diplomaattisena välittäjänä – mikäpä muukaan kuin itseään isompi Isokyrö?

Iso Kyrön-kierros on lopuillaan, ja puhelin soi. Kujala antaa remonttimiehelle ohjeet mennä käymään.

"Ketään ei ole kotona, mutta ovi on auki, sinne saa mennä."

Ollaan maalla.