Eviran pääjohtaja kuuntelee vapaa-ajallaan avaruusääniä: ”Toistaiseksi mitään ei ole löytynyt"
60-vuotias Matti Aho työskenteli kesätöinään keinosiementäjänä ja päätyi opiskelemaan eläinlääkäriksi
Eviran pääjohtaja Matti Aho haaveilee löytävänsä avaruudesta elämää tai elämisen mahdollisuuksia. Kuva: Kari SalonenIsosiskon esimerkki houkutteli Rovaniemellä kasvaneen Matti Ahon opiskelemaan eläinlääkäriksi.
Kun Aho itse oli vielä lukiolainen, sisko teki opiskeluajan sijaisuuksia kotipuolessa ja otti joskus pikkuveljen mukaan autokuskiksi päivystysmatkoilleen.
”Ihastuin itsenäiseen työntekoon ja omaan vastuuseen. Siihen aikaan eläinlääkäri teki itse aivan kaiken.”
Nyt Eviran pääjohtajana hän arvostaa yhä varsinkin yksin maaseudulla työskentelevien eläinlääkärien työtä.
”He hoitavat yksin sellaisia asioita, joita ihmispuolella tarvitaan viisi spesialistia hoitamaan sama homma.”
Opiskeluvuosina Aho teki kesätöitä ensin keinosiementäjänä Keski-Pohjanmaalla ja Rovaniemen seudulla sekä kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia muun muassa Tervolassa.
”Sijaisuudet olivat kivoja, mutta loppujen lopuksi se oli suurimmaksi osaksi autolla ajamista”, hän muistelee.
”Lapin etäisyyksillä eläinlääkärille saattoi kertyä jopa 400 ajokilometriä yhdessä päivässä. Jaksoin sitä aikani.”
Eläinlääkärin työt vaihtuivat jo melko varhain tutkijan ja virkamiehen uraan, jossa elintarviketurvallisuuden edistäminen on ollut keskeistä. Se on vaikuttanut myös omaan käyttäytymiseen kuluttajana.
”Tiedän mikä on riskielintarvike, ja se lisää tuskaa kaupassa – etenkin ulkomailla. Ei minun tarvitse kuin vilkaista keittiöön, kun katse hakeutuu lattiaan.”
1950-luvulla syntynyt mies oppi jo lapsuuden kodissa arvostamaan luonnon antimia ja sen periaatteen, että lautanen syödään tyhjäksi.
Radioamatööriharrastus herätti kiinnostuksen tietokoneisiin niin, että teininä Aho kaavaili itselleen mikrotukihenkilön uraa. Toisin kävi, mutta tietokoneet ovat säilyneet harrastuksena.
Kotona on tällä hetkellä kaikkiaan 25 laitetta kiinni verkossa.
Osa niistä tutkii radioteleskooppien avaruudesta tuottamaa tietoa. Tarkoituksena on selvittää, löydetäänkö muualta avaruudesta elämää ja elämisen mahdollisuuksia.
”Nykytiedon mukaan kymmenien tuhansien valovuosien etäisyydellä maapallosta on kymmeniä planeettoja, joilla voisi olla elämää. Tämä voisi ratkaista maapallon isoja ongelmia”, Aho kertoo.
”Toistaiseksi mitään ei ole löytynyt ja tuskin löytyykään, mutta hauskaahan se on.”
Vaikka Aho luonnehtii itseään verenperinnöltään pohjalaiseksi, hän kuvaa lapsuutensa Rovaniemeä loistavaksi paikaksi kasvaa. Yhteislyseo oli silloin Suomen suurin koulu, johon kerättiin lapsia ympäri Lappia, aina Inarista ja Utsjoelta saakka.
Aho korostaa verkostoitumisen merkitystä jo nuorena. Hän oli aktiivinen muun muassa Teiniliitossa ja ylioppilaskunnassa.
”Ei kaikissa touhuissa aina järkeä ollut. Niissä syntyi kuitenkin sellaisia kontakteja, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet tärkeiksi. Vanhoja kavereita on ollut muun muassa ministereinä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
