Kajaanin kaupunginteatteri tunnetaan ainutlaatuisesta hengestään – "Muualla Suomessa ihmetellään, mikä on se taikatemppu, joka Kajaanissa on tehty"

Markus Virtanen sovittaa tammikuussa Kajaanin kaupunginteatterissa ensi-iltaan tulevan Pässi-näytelmän esitysvaatteita. Taustalla etualalla pukusuunnittelija Riitta Raunio, taaempana lavastava Markku Hernetkoski ja ohjaaja Heta Haanpää. Pässi-näytelmän ohjaajana toimii Helka-Maria Kinnunen. Kuva: MISKA PUUMALA

Kajaanin kaupunginteatterin vahvuus on tietynlainen arvaamattomuus. Katsoja ei tiedä, mikä häntä odottaa, kun esitys alkaa. Näin työntekijät kuvaavat rakasta teatteriaan.

"Meillä on rohkeita ohjelmistovalintoja. Emme kuitenkaan tarjoa yleisölle rämäpäisesti sellaista, mitä he eivät halua ottaa vastaan. Viime talvena käsittelimme esimerkiksi kainuulaisesta perspektiivistä vuoden 1918 tapahtumia, Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen kertoo.

Teatteripiireissä puhutaan usein Kajaanin hengestä. Yli satavuotiaalla teatterilla on maine hyvähenkisenä ja omaleimaisena paikkana, mikä houkuttaa Kainuuseen töihin kovan luokan ammattilaisia.

Oulusta Kajaaniin ohjaajaksi siirtynyt Heta Haanperä sanoo, että kainuulainen yleisö on ottanut omakseen kaupunginteatterin.

"Muualla Suomessa ollaan jopa kateellisia. Siellä ihmetellään, mikä on se taikatemppu, joka Kajaanissa on tehty."

Hämeenlinnasta kotoisin oleva näyttelijä Markus Virtanen on kolmatta vuotta kiinnityksellä Kajaanin kaupunginteatterissa. Hän kiittelee teatterin toimintakulttuuria, jossa asioita käsitellään ryhmämuotoisesti.

"Keskustelimme esimerkiksi työporukalla siitä, miksi teatteria tehdään. Kajaanissa kunnioitetaan erilaisuutta, mikä on hedelmällinen pohja luovuudelle."

Lavastaja Markku Hernetkoski muistuttaa, että Kainuu on ollut vuosisatojen ajan idän ja lännen kulttuurien kohtaamispaikka.

"Vienan reitti on ikiaikainen kulkuväylä, jonka kautta ovat liikkuneet ajatukset ja tavarat. Tämä perintö näkyy edelleen Kajaanin vahvassa kulttuurielämässä."

Kainuun kaupunginteatterin taloustilanne on kireä. Kaupungin avustus teatterille on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2010 lähtien, jolloin sitä leikattiin reilusti. Valtionosuus on pienentynyt joka vuosi.

"Hyvin pienillä pelimerkeillä tässä toimitaan. Meillä on onneksi todella ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, joka keksii luovia ratkaisuja. Teatterissa käy enemmän katsojia kuin muutama vuosi sitten. Lipputulot vähän kompensoivat akuuteinta rahapulaa", teatterinjohtaja Kinnunen sanoo.

Kaupunginteatteri toimii kahdessa vanhassa puutalossa, jotka ovat olleet pitkään peruskorjaamatta.

"Kajaani on siitä merkillinen kulttuurikaupunki, että teatterille ei ole rakennettu ikinä omaa toimitaloa. Ahtauden lisäksi nykyisissä tiloissa on sisäilmaongelmia."

Kaupunginhallitus perusti syksyllä 2017 työryhmän miettimään teatterin tilannetta. Päävaihtoehtona on uuden teatterin rakentaminen kaupungintalon tontille tai Kaukametsän alueelle.

Kajaanissa on pohdittu myös vaihtoehtoa, että peruskorjattaisiin vain nykyiset teatterin tilat.

"Teatteri haluaisi seurata aikaansa ja tarjota nuorelle yleisölle kiinnostavia elämyksiä. Nykyaikainen teatteritekniikka vaatisi jotain muutakin kuin vain vanhojen tilojen kunnostamisen", Kinnunen sanoo.

Teatteri kaipaa kipeästi uusia tiloja Kajaanissa. Älylaitteiden mukaan ottaminen esityksiin tuntuu työntekijöistä vieraalta ajatukselta.

"Siinä annettaisiin periksi nykyajalle. Teatteri on viimeisiä saarekkeita, jossa puhelimet jäävät taskuun kahdeksi tunniksi, mikä on todella vapauttavaa", Markus Virtanen iloitsee.

"Kun tiedon saanti ja kommunikaatio siirtyvät digitaalisiin vehkeisiin, teatterille vanhanaikaisena taidemuotona on yhä enemmän kysyntää. Tämä on ihmisen puhetta ihmiselle", Markku Hernetkoski komppaa.

Kainuun väestörakenteesta johtuen kaupunginteatterin yleisö on hyvin eläkeläisvoittoista. Riitta Raunio ihmettelee, miksi aina aliarvioidaan omillaan toimeentulevia eläkeläiskatsojia, joilla on paljon enemmän vapaa-aikaa kuin työssäkäyvillä.

Helka-Maria Kinnunen uskoo maakuntateatterien tulevaisuuteen. Esimerkiksi Kajaanin kaupunginteatterilla on tärkeä tehtävä alueellisen identiteetin vahvistajana.

"Teatteri on vetovoimatekijä ja elinvoimatekijä, joka kerää ihmisiä yhteen, herättää puheenaiheita ja tuottaa elämyksiä yli sukupolvirajojen."