Pahasta olosta kärsivä lapsi hyötyy liikunnasta – näistä lajeista voi olla apua
Lapsen hyvä kunto vähentää mielenterveysongelmia. Massiiviseen tutkimukseen osallistui ahdistuksesta, masennuksesta ja ADHD:sta kärsiviä lapsia.
15 prosenttia lapsista ja nuorista noin 20 prosenttia kärsii Suomessa mielenterveyden ongelmista. Kuva: Timo FilpusMaailman terveysjärjestön mukaan joka seitsemäs varhaisnuori kärsii mielenterveyden ongelmista. Suomessa THL arvioi niitä olevan lapsilla 15 prosentilla ja nuorilla 20–25 prosentilla. Tavallisimpia ovat ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt, käytösongelmat, masennus ja ahdistuneisuus. Sitä paitsi ongelmat näyttävät yleistyvän.
Esimerkiksi varhaisnuorten psykiatristen häiriöiden diagnoosit ovat Suomen erikoissairaanhoidossa lisääntyneet 50 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Samaan aikaan lasten ja nuorten fyysinen kunto on rapistunut eri syistä. Onko näiden kahden asian välillä yhteys? Sitä selvitettiin Taiwanissa laajassa tutkimuksessa. Ja vastaus on: kyllä.
Taiwanissa pohdittiin, että jos lasten fyysinen kunto on kytköksissä mielenterveyden ongelmiin, sen kohentamisesta voisi löytyä keino vaikuttaa asiaan. Siellä toteutettiin massiivinen tutkimus, johon osallistui peräti kaksi miljoonaa lasta ja nuorta.
Tutkimuksen alussa he olivat 10–11-vuotiaita ja heitä seurattiin keskimäärin kuusi vuotta. Lapsille tehtiin neljä kuntotestiä: 800 metrin juoksu, vatsalihastesti, vauhditon pituushyppy sekä alaselän ja reisilihasten joustavuustesti. Mielenterveyden seurannassa rekisteröitiin ahdistus, masennus ja ADHD.
Tulokset olivat selvät. Mitä parempi oli lasten kunto, sitä vähemmän heillä oli mielenterveyden kanssa ongelmia. Esimerkiksi puoli minuuttia parempi aika 800 metrillä alensi ongelmien riskiä kymmeneksellä. Vähäisiä eroja oli tyttöjen ja poikien välillä. Samankaltainen yhteys mielenterveyteen oli myös lihasvoimalla ja notkeudella.
Mitä parempi oli lasten kunto, sitä vähemmän heillä oli mielenterveyden kanssa ongelmia.
Fyysisen kunnon ja mielenterveyden yhteyden mekanismia ei tarkemmin tutkittu. Tiedetään aivokuvauksista, että hyväkuntoisilla aivojen sekä harmaa että valkoinen kerros ovat runsaampia. Ne näyttävät toimivankin paremmin kuin huonokuntoisilla.
Lasten ja nuorten huonon fyysisen kunnon lisäksi mielenterveyden ongelmiin voi olla monia syitä, esimerkiksi yhteiskunnan muutokset, identiteettiongelmat sekä netti- ja somekäyttäytyminen. Silti taiwanilaistutkijat toteavat, että fyysisen kunnon parantaminen olisi toteutettavissa oleva hyvä keino lasten ja nuorten mielenterveyden kohentamiseksi.
Lähde: JAMA Pediatrics
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









