Mepeille tarjoillaan lähiruokaa ja lentopäästöt kompensoidaan – Uudistusten takana korkeimmalle parlamentissa kivunnut suomalainen
Euroopan parlamentti haluaa vähentää päästöjään reilulla kädellä. Lihan tarjoilusta se ei kuitenkaan aio luopua.
Tamperelaislähtöinen Leena Maria Linnus vastaa EU-parlamentin rakennuksista ja logistiikasta. Kuva: Juha ROININENLeena Maria Linnuksen työhuoneesta näkyy kauas Brysselin EU-kortteleiden kattojen ylle.
Huone on sisustettu tärkeillä esineillä, kuten Linnuksen lempikirjalla, läheisten valokuvilla, taiteella ja keltaisin tähdin koristellulla EU-viirillä.
Kotoisa toimisto kertoo ennen kaikkea siitä, että Bryssel on ollut Euroopan parlamentin korkeimmalle virkaa tekevälle suomalaiselle koti jo pitkään.
”Olen Eurooppa-fani. Olen alusta asti ajatellut, että Eurooppa on kotini. Ehkä siksi, että olen sitä sukupolvea, joka Interreilasi ristiin ja rastiin”, Linnus kertoo.
Linnus saapui Brysseliin EU-virkamieskilpailun kautta nopeasti sen jälkeen, kun Suomi liittyi unioniin. Näihin aikoihin EU:sta maalailtiin paljon uhkakuvia suomalaisille.
”Kansanäänestyksen aikana meille uskoteltiin, että kun Suomi liittyy EU:hun, banaanit katoavat kaupasta”, Linnus kertoo uransa alkuajoista Kuluttajaviraston tiedottajana.
Työtehtävät ovat kuljettaneet Linnusta EU-parlamentissa aina vastuullisempiin tehtäviin. Nyt hän vastaa pääjohtajana instituution logistiikasta ja rakennuksista.
Parhaiten Linnus muistetaan vuoden 2012 ravintolauudistuksesta, jonka seurauksena kaikki parlamentin ravintolat kilpailutettiin eri palveluntarjoajien kesken. Tätä ennen kaikille oli tarjottu tuettuna samaa ruokaa yhden toimijan keittiöstä.
”Suuret ketjut hallitsevat Euroopan työpaikkaravintoloita. Me halusimme jakaa markkinat ja antaa mahdollisuuden myös pienille toimijoille.”
”Halusimme parlamenttiin ympäristöystävällisesti tuotettua, luomu-, sesonki- ja lähiruokaa sekä puuttua hävikkiin. Nyt ruokaa ei subventoida, vaan kaikki ruoka tulee markkinaperiaatteen mukaan. Ruokahävikistä kaikki kulutettavaksi kelpaava ruoka annetaan hyväntekeväisyysjärjestöille.”
Uudistuksen myötä ruuan hinta EU-parlamentissa nousi. Siksi kaikki kilpailutuksesta tullut palaute ei ole ollut pelkästään positiivista.
”Eettisesti tuotettu ruoka maksaa, ja on ihmisiä, jotka eivät halua kustantaa sen tuomaa hintalisää. Edelleen meillä voi silti saada mahan täyteen kuudella eurolla.”
Linnus seuraa tarkasti ruokapoliittista keskustelua. Unicafen kaltainen päätös naudanlihasta luopumisesta ei tule näkemään päivänvaloa EU-parlamentissa.
”Toivoisin ruokapolitiikkaan maltillista keskustelua. Jotkut toivovat parlamenttimme muuttuvan kokonaan vegaaniseksi. Se ei kuitenkaan edusta puhemiehistömme mielipidettä. Meidän pitää pystyä antamaan valinnanmahdollisuus kaikille.”
Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kiristyminen haastaa Linnusta työssään päivittäin. Tavoitteena on saada Euroopan parlamentista entistä energiatehokkaampi talo. Tähän Linnus pystyy vaikuttamaan muun muassa rakennusprojektien kautta.
”Suurin ongelma EU-parlamentissa, kuten kaikkialla, on ollut energiahävikki ja sitä olemmekin parantaneet kovalla kädellä.”
Linnuksen vastuulle kuuluu myös meppien matkustus. Rekkaralli, eli se, kun mepit matkustavat kuukausittain 400 kilometrin matkan Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin äänestämään, on kuitenkin vain häviävän pieni osa parlamentin kokonaispäästöistä. Euroopan parlamentti on täysin hiilidioksidineutraali talo, Linnus muistuttaa.
”Suurin osa päästöistä tulee siitä, kun mepit tulevat tänne lentäen 70 kertaa vuodessa. Me kuitenkin kompensoimme kaikki lennoista syntyneet päästöt muun muassa metsitysprojekteilla.”
Vaikka EU-parlamenttia pidetään äkkiseltään kankeana instituutiona, Linnus haastaa väittämän.
”Meillä asiat muuttuvat paljon nopeammin kuin monessa muussa instituutioissa. Meppien läsnäolo nopeuttaa päätöksentekoa.”
Unionin instituutioissa uran tekeminen ja eteneminen tehtävästä toiseen vaatii päättäväistä otetta ja sisäistä paloa parantaa Eurooppaa.
”Valtiotieteilijänä en ole ennen tätä pestiä tehnyt työkseni rakennushankkeita, mutta suomalaisella ahkeruudella, neuvottelutaidoilla ja eurooppalaisella palolla pääsee halutessaan eteenpäin.”
Linnus seuraa paraikaa viidennen parlamentin työtä. Työtahti ja parlamentin arvomaailma ovat muovautuneet vuosikymmenten aikana.
”Nyt vaaleilla valituista mepeistä yli puolet on uusia, ja myös nuorten ja naisten määrä on kasvanut. Täällä näkyy maltillisten demokraattisten toimijoiden vahvistuminen ennen vaaleja maalaillun ääriliikkeiden kasvun sijaan”, hän kuvailee toukokuussa valittua EU-parlamenttia.
Vaikka vaaleilla valitut jäsenet sorvaavat vahvasti parlamentin keskusteluilmapiiriä, Linnus on tuntenut parlamentin aina kodikseen riippumatta sen puoluerakenteesta.
”Tärkeimmät teemat, eli oikeusvaltioperiaate, demokratia, tasa-arvo ja rauhan säilyttäminen pysyvät kaikissa toiminnoissa taustalla.”
”Minulle Euroopan unioni on Nobelin rauhanpalkinnon arvoinen.”
Leena Maria Linnus
- Syntynyt Tampereella
- 53-vuotias
- Euroopan parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaava pääjohtaja
- Korkeimmalle edennyt suomalainen EU-parlamentissa
- Työskennellyt aiemmin EU-parlamentin puhemiehistön sihteeristössä
- Perheeseen kuuluu Brysselin Eurooppa-koulussa opettajana toimiva puoliso ja 16-vuotias poika
- Harrastaa Eurooppa-politiikkaa, Italian kulttuuria ja historiaa sekä ruuanlaittoa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
