MT vieraili Peruna-elokuvan kuvauksissa Liettuassa – niissä syötiin jatkuvasti mitäs muuta kuin perunaa

Elokuvateattereissa pyörivä kotimainen komediaelokuva Peruna kuvattiin vuonna 2019 Liettuassa. Kuva: ABEBRAS

Näyttelijä Kari Ketonen esittää elokuvassa neuvonantajaa. Vasemmalla kuvassa puvustaja Onerva Luoma ja oikealla Akvilé Stankuté. Kuva: Juozas Sirusas ADFOTO.LT

Noin kaksi vuotta sitten näyttelijä Kari Ketonen istui Liettuassa Trakain linnan pihalla ja haarukoi suuhunsa perunaa. Pitkä kuvauspäivä oli ennättänyt puoleen ja silmät seisoivat näyttelijän päässä.

"Syön perunaa monessa muodossa, en tiedä onko se terveellistä, mutta syön sitä silti", Ketonen vastasi suupalojen välillä.

Samaa saattoivat ajatella suomalaiset, jotka ensimmäisinä oppivat Pommerin sodassa syömään perunoita ja polttamaan niistä viinaa. Mutta elokuva, jota Ketonen on nyt kuvaamassa, ei kerro noista suomalaisista.

Tarina ajoittuu ajassa melkein sata vuotta kauemmaksi, 1600-luvun alun Suomeen, missä ennakkoluulottomat yrittäjät koettavat saada nauriskansan syömään Uuden maailman ihmeellistä maapäärynää.

Pekko Pesosen käsikirjoittama ja Joona Tenan ohjaama elokuva Peruna on tarina yrittäjäksi kasvamisesta. Sen on tuottanut Yellow Film & TV ja Marko Talli, jotka olivat mukana myös suositussa MS Romantic -sarjassa.

Peruna näyttää mitä omaan ajatukseensa uskovat visionäärit voivat saada aikaan. Todellisen historian rajoja venyttävä elokuva kertoo myös siitä, miten ylivoimainen tuote peruna on.

Ohjaaja Joona Tena innostui elokuvaa tehdessä perunoiden tehokkuudesta. Peruna on hänen mukaansa "oikeastaan aika ihmeellinen tuote." Kuva: fotografas Karlas

Noin kilometrin päähän Trakain linnasta sijaitsevalla parkkialueella on maskeerauspaikka ja kenttätoimistona toimiva linja-auto.

Ohjaaja Joona Tena hörppii kahvia pahvimukista ja miettii, miten parhaiten kuvailisi perunaa kohtaan tuntemaansa innostusta. Sitähän on oltava, jos tahtoo tehdä elokuvan perunan historiallisesta voittokulusta.

"Innostus tulee ehkä siitä, että peruna on oikeastaan aika ihmeellinen tuote. Se on satoisa ja sillä on hyvät ravintoarvot. Innostun sen tehokkuudesta!"

"Yhden kasvin päässä on kymmenen mukulaa. Nauriissa on yksi mukula", Joonas Nordmanin näyttelemä päähahmo Untamo hehkuttaa elokuvan alussa. Silti jopa erinomainen tuote voi kohdata vastustusta.

Ruokavallankumouksen johtohahmoksi mielivän luuttupojan tie on kuitenkin kivinen. Vaikeuksia aiheuttavat muun muassa yksityisen edun tavoittelijat ja suuruudenhulluus. Untamo seurueineen koettaa saada liiketoimintansa vauhtiin. Samaan aikaan ruokamarkkinoita hallitseva naurisväki tekee kaikkensa estääkseen perunan onnistumisen.

Ennen perunan voittokulkua nauriit todella olivat keskeinen osa suomalaisten ruokavaliota. Elokuvassa nauristen kauppaa hallitsevat tahot toteavatkin useaan otteeseen, että "suomalaiset rakastavat naurista."

Mutta kuten Untamon laskelmat näyttävät, maapäärynä voi tuottaa huimasti naurista suurempia satoja.

Joonas Nordman (toinen vasemmalta) näyttelee elokuvan päähenkilöä Untamoa. Hänen seurueeseensa kuuluvat Magnus (Alex Anton), Kalevi (Kari Hietalahti) ja Axel (Mikko Penttilä). Kuva: fotografas Karlas

Peruna oli nälän kanssa kamppailevassa maassa ylivertainen viljelykasvi. Tämä pätee niin todellisessa kuin elokuvankin historiankirjoituksessa. Perunan etuna on, että siitä sai lähestulkoon aina edes jonkinlaista satoa. Syötävää ei myöskään tarvinnut odottaa syksyyn kuten viljassa tai juureksissa, vaan satoa alkoi saada jo keskellä kesää.

Perunan voitokkuuteen vaikutti myös se, että se on hyvää ravintoa ruumiillista työtä tekeville ihmisille. Eurooppalaiset kirjoittivat ensimmäisistä kohtaamisistaan perunan kanssa hyvin myönteisesti.

Heidän mukaansa se oli hyvää ruokaa kaikkein raskainta ruumiillista työtä tekeville alkuasukkaille. Eurooppaan rantauduttuaan perunaa suositeltiin myös täällä ruumiillista työtä tekevälle kansanosalle.

Hyvää ruokaa se lienee näyttelijöillekin, sillä Perunan kuvauksissa perunaa syötiin jatkuvasti.

Näyttelijöiden lounastauon jäljiltä muonitustelttaan jää istumaan tuotannon catering-yrityksessä työskentelevä liettualainen Laimis Rasimavičius.

"Olen ollut tässä tuotannossa mukana nyt noin kaksi viikkoa. Muistaakseni perunaa on ollut tarjolla joka ikisellä aterialla."

Yksi elokuvan kuvauspaikoista on Trakain linna. Se sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Liettuan pääkaupungista Vilnasta. Elokuvassa linna esittää Turun linnaa. Kuva: ABEBRAS

Runsaan satonsa ansiosta perunasta tulee myös tarinan päähenkilöiden keino paeta rahvaan riveistä uuteen porvarissäätyyn. Sekä porvaristo että papisto olivat Suomessa innokkaita perunan puolestapuhujia. Perunan historia liittyy maassamme läheisesti valistukseen.

Myös elokuvan mukailtu historiankirjoitus liittyy valistukseen. Peruna sijoittuu ajallisesti Euroopan suureen historialliseen murroskohtaan. Porvarissäädyn synty ja markkinatalouden kehittyminen olivat 1600-luvun Euroopan uudet tuulet. Aateliston vanha valta horjui. Sen korvaajaksi oli nousemassa järjen ja vapauden nimiin vannova porvaristo.

Elokuvan huumori perustuu käsikirjoittajan Pekko Pesosen mukaan ajalliseen leikittelyyn. Nykyisen start up -maailman puheenpartta viedään suureen historialliseen mullistukseen. Samalla tullaan vihjanneeksi, että myös meidän ajassamme on jotain mullistavaa.

Pesonen sanoo elokuvan kertovan enemmän start up -kulttuurista kuin perunasta. Silti, perunan roolia kerronnallisena elementtinä ei tule väheksyä.

"Peruna on elokuvassa radikaali uutuustuote. Ihmisten on helpompi samastua start up -pöhinään, jos se on etäännytetty historiaan. Nykyajassa myös tuotteen täytyisi olla erilainen. Silloin katsojien voisi olla vaikea arvioida, onko esimerkiksi uudenlainen pakkausalgoritmi hyvä tuote."

Perunan hyvyys sen sijaan on päivänselvää.

Perunan virallinen ensi-ilta oli 13. elokuuta 2021. Ensi-iltaa siirrettiin koronaviruspandemian vuoksi useita kertoja.