Harrastajateatteri imaisi lapualaisen Jussi Muilun pauloihinsa jo yläasteiässä – "Hienointa näyttelemisessä on itsensä voittaminen"

Jussi Muilu on ollut kahden vuosikymmenen aikana mukana kymmenissä näytelmissä Lapualla, Vaasassa ja Alahärmässä. Kuva: Johannes Tervo

Lapualta kotoisin oleva ja Vaasassa asuva Jussi Muilu on harrastajateatterilavojen konkari.

Tänä kesänä Onnelan kesäteatterissa Kauhavan Alahärmässä esitettävän Ulvova mylläri -näytelmän pääosaa esittävä Muilu on viihtynyt näytelmäprojekteissa jo 20 vuoden ajan.

"Innostus lähti yläasteikäisenä. Olin seiskaluokkalainen, kun siskoni tuttu pyysi minua mukaan teatterikouluun Lapualla. Siellä oli pulaa pojista ja miesroolien näyttelijöistä", Muilu muistelee.

Innostus näyttelemiseen syttyi saman tien. Nuorempana esiintymiskammosta kärsinyt mies löysi teatterilavoista väylän itsensä kehittämiseen ja pelkonsa voittamiseen.

"Olin nuorempana tosi ujo, kun taas nykypäivän en juurikaan jännitä yleisön edessä esiintymistä. Hienointa harrastajateatterissa ja näyttelemisessä on mielestäni itsensä voittaminen ja itsensä jatkuva kehittäminen", hän pohtii.

Muilu vakiintui nopeasti osaksi Teatteri Lapuan harrastajanäyttelijätoimintaa.

"Vuosia olin mukana harrastajateatteritoiminnassa pelkästään Lapualla. Kun muutin Vaasaan, lähdin myös mukaan ylioppilasteatteri Rampin toimintaan."

Kolme vuotta sitten Muilu aloitti näyttelemisen myös Onnelan kesäteatterissa Alahärmässä.

"Harrastajanäytteleminen on monilta osin samanlaista kaupungissa ja maaseudulla, mutta erojakin on. Lapualla ja Alahärmässä mukaan pääsee käytännössä jokainen halukas. Vaasassa ylioppilasteatteri Rampissa pidettiin aluksi pääsykokeet, mikä tuli itselleni ihan kulttuurishokkina."

Pienemmillä paikkakunnilla sitoutuneen ydinporukan merkitys korostuu.

"Kun ihmisiä on vähemmän, vaatii toiminnan pyörittäminen enemmän sitoutumista. Vaasa on opiskelijapaikkakunta, jossa mukaan on tulossa jatkuvasti uusia nuoria. Maaseudulla uusia tulijoita on luonnollisesti vähemmän, mutta hyvällä asenteella ja reippaalla otteella toiminta voi olla hyvinkin aktiivista myös maalla", Muilu pohtii.

Harrastajateatteri on myös omiaan elävöittämään maaseutua.

"Kyllä se taatusti toimii omanlaisenaan yhteisöllistäjänä. Olipa kyse siten urheilusta, musiikista tai näytelmäharrastuksesta, ne kaikki tuovat omalta osaltaan elinvoimaa paikkakunnalle. Pikkupaikkakunta, jossa ei ole monipuolista harrastustarjontaa, kuolee varmasti nopeammin kuin sellainen, jossa sitä on."

Jussi Muilu toivoo, että kotimaisten kesäteattereiden näytelmätarjonta monipuolistuisi nykyisestä. Tällä hetkellä tarjonta painottuu voimakkaasti komedianäytelmiin.

"Komedia myy enemmän ja helpommin, joten käytäntönä on tehdä enemmän sitä. Tykkään kuitenkin itse tehdä enemmän draamaa, se on itselleni mielenkiintoisempaa. Toivon, että kesäteattereissa myös muut kuin komedianäytelmät yleistyisivät."

Tänä kesänä Muilu eläytyy Onnelan kesäteatterilavalla Gunnar Huttusen, siis tarinan ulvovan myllärin, hahmoon.

"Tämä näytelmä on enemmänkin tragikomedia. On huumoria, mutta löytyy myös syvempiä tasoja. Rooli on mielenkiintoinen näytellä ja pidän tekstistä muutenkin."

Muilu kuitenkin huomauttaa, että viihtyy erinomaisesti hyvin tehdyissä komediarooleissakin.

"Ei minulla ole mitään komedioita vastaan. Olin vuosia sitten Lapualla mukana sellaisessa näytelmäprojektissa kuin Pohjanmaa vuonna nolla. Kyseessä oli sketsikimara, jossa itsellänikin oli muistaakseni kahdeksan roolia. Se oli erinomaisen hauska projekti", hän muistelee.

Vuosien saatossa Muilu on ehtinyt näytellä noin kolmessakymmenessä näytelmässä, joista viidessä pääroolissa.

"Ehkä kaikista mieleen painuvin näytelmä, jossa olen ollut mukana, oli ylioppilasteatteri Rampin Paha lapsi. Se kertoi nuoresta pojasta, joka jäi yksinhuoltajaisän huollettavaksi. Isä rakasti poikaansa, mutta ei kyennyt kommunikoimaan asioista."

Paha lapsi oli tummasävyinen ja synkkäkin näytelmä.

"Ei se tosiaankaan ollut mikään hauska näytelmä tai komedia, mutta sitäkin mielenkiintoisempi."

Toinen ikimuistoinen näytelmä oli Lapualla kymmenisen vuotta sitten tehty Housut pois.

"Siinä lähti kirjaimellisesti lavalla housut pois. Se oli itsensä ylittämistä todellakin, kun piti olla housut kintuissa yleisön edessä", mies sanoo ja naurahtaa.

Jussi Muilu toivoo, että jokainen aihepiiristä kiinnostunut lähtisi rohkeasti kokeilemaan harrastajanäyttelemistä.

"Kannattaa tulla ainakin ensimmäiseen tapaamiseen, jossa luetaan käsikirjoitusta ja haetaan henkilöitä sopiviin rooleihin. Tai jos kokee, ettei ole vielä valmis nousemaan lavalle, kannattaa saapua katsomaan harrastajateatteriesityksiä."