Ateneumin Alvar Aalto – taide ja moderni muoto -näyttely leikittelee ja haastaa kokeilemaan

Alvar Aallon valaisimissa olennaista on valon heijastuminen. Hänen suunnittelemissaan rakennuksissa luonnonvalon ja sähkövalon yhdistämistä on kiitelty. Kuva: Markku Vuorikari

Sunilan sellutehdas ja asuinalue suunniteltiin Kotkaan. Kuvassa alueen pienoismalli. 

Taivutettu vaneri ja puun luonnolliset sävyt korostuvat Aallon huonekaluissa. 

Arkkitehti Alvar Aalto oli aina valmis testaamaan ratkaisuja ja omaksumaan uusia tekniikoita. Aallon innostus ja kokeilunhalu näkyvät myös Helsingissä Ateneumin taidemuseossa esillä olevassa näyttelyssä Alvar Aalto – Taide ja moderni muoto.

Näyttely esittelee moni­puolisesti Aallon tuotantoa ja sen innoituksena toiminutta kuvataidetta.

Aallon rakennusten yksityiskohdat tuodaan näyttelyssä hienosti esille. Aallolle tärkeitä käsitteitä olivat kokonaistaideteos ja ”kaunis arki”.

Aallon töissä laadukkuus ulottuu kokonaisten asuin­alueiden suunnittelusta yksittäisten kahvojen ja portaiden muotoon. Myös jokapäiväisten tavaroiden piti Aallon mielestä olla laadukkaita ja tarjota esteettistä nautintoa.

Aallon kaupalliset huone­kalut, kuten Aalto-maljakko,­ on suunniteltu alun perin tiettyjä rakennuksia varten. Aalto-­maljakot tunnetaan myös Savoy-maljakoina, sillä ne suunniteltiin osaksi Helsingin Savoy-hotellin sisustusta.

Jos suunnitellut valaisimet tai huonekalut huomattiin suunnittelukohteessa toimivaksi, ne pääsivät laajempaan tuotantoon. Tällaisia suomalaisille tuttuja klassikoita ovat esimerkiksi Aalto-jakkara ja Mehiläispesä-valaisin.

Näyttelyssä on myös pienoismalleja, joihin on yhdistetty kuvia valmiista rakennuksista, rakennusten luonnoksia ja niihin suunniteltuja yksityis­kohtia, kuten kaakeleita. On hauska nähdä suunnitelmien syntymisen eri vaiheita ja verrata niitä toteutuneisiin tiloihin.

Luonnoksia ja valokuvia on koottu ulos vedettäviin laatikoihin pienoismallien ala­puolelle. Ratkaisu toimii hyvin ja yhdistää kuvat niitä esittäviin malleihin.

Aallon tuotannon vuoro­puhelu aikansa kuvataiteilijoiden kanssa tulee näyttelyssä esiin. Mukana on runsaasti teoksia arkkitehdin läheisiltä ystäviltä.

Näihin kuuluu modernismin mestareita: yhdysvaltalainen Alexander Calder ja ranskalainen Fernand Léger sekä saksalaisranskalainen Hans Arpin ja unkarilainen László Moholy-Nagyn.

Itselleni suurin yllätys oli, kuinka suuri osa näiden teosten syvyydestä ja viehätysvoimasta häviää valokuvissa. Niissä on paikanpäällä nähtynä aivan erilaista lämpöä ja tunnelmaa. Esimerkiksi Calderin hauska, roikkuva Mobile pääsee oikeuksiinsa kolmiulotteisena ja luonnollisessa koossaan.

Teoksista välittyy hienosti 1900-luvun alkupuoliskon leikillisyys sekä usko tulevaisuuteen ja edistykseen.

Aalto kumppaneineen pääsi luomaan täysin uusia muotoja täysin uusilla tekniikoilla – jotain, mitä kukaan ei ollut aikaisemmin toteuttanut.

Monilla Suomen nykyarkkitehdeilla ja -muotoilijoilla on varmasti monimutkainen suhde Aallon asemaan ja laajaan tuotantoon, mutta maallikon on helppo leikkiä ja eläytyä Alvarin mukana.

Tällä viikolla Helsingissä järjestettävät Habitare-messut tarjoavat runsaasti ideoita kodin sisustukseen, mutta myös Alvar Aalto -näyttelyssä riittää toteuttamiskelpoisia ideoita.

Aallon sisustuksien rytmitys ja värien käyttö on suorastaan ihastuttavaa: erilaisten materiaalien sävykkyys ja tummat kontrastit valkoisille pinnoille tarjoavat hengähdystauon nyky­sisustusten valko­harmaasta autiomaasta.

Tumman sininen ja syvän ruskea tuntuvat olevan nykyään aivan aliarvostettuja sisustus­värejä, mutta ilmeisesti ne ovat tulossa esiin tulevan syksyn trendeissä.

Alvar Aalto – Taide ja moderni muoto -näyttely jatkuu Ateneumin taidemuseossa syyskuun 24. päivään asti.

Museo on auki seuraavasti: ma suljettu, ti ja pe 10–18, ke ja to 10–20 ja viikonloppuna 10–17.