Radiokonkari näkee suoratoistopalveluissa ongelman – itselleen vieraaseen musiikkiin ei tutustuta, koska siihen ei ole pakkoa
Pitkän uran musiikkitoimittajana tehnyt Pekka Laine kertoo radion musiikkiohjelmien vähentyneen.
Musiikkitoimittajan uran lisäksi Pekka Laine on soittanut kitaraa useammissa yhtyeissä. Kuva: Jussi Nahkuri / YleMusiikkitoimittaja Pekka Laine on monille radion kuuntelijoille tuttu ääni. Häntä on kuultu Yleisradion kanavilla 1990-luvulta lähtien. Mies on myös tehnyt musiikkiaiheisia dokumentteja, kuten Rock-Suomi, Iskelmä-Suomi ja Klassinen Suomi.
Musiikki- ja radiomaailma on muuttunut paljon siitä, kun Laine ensimmäistä kertaa asteli radiostudioon parikymppisenä miehenä. Muutos on ollut suuri erityisesti hänen leipälajissaan, eli musiikkiohjelmissa.
”90-luvulla oli valtava määrä erilaisia musiikkiohjelmia lähes joka genrelle. Sittemmin tarjonta on vähentynyt”, Laine sanoo.
”Nykyään monelle nuorelle tämänkaltainen konsepti on suorastaan outo, että juontaja soittaa musiikkia, jonka jälkeen kappaleita analysoidaan.”
Kuulijakunnassa on myös tapahtunut muutos.
”Radiosta on tullut enenevissä määrin ikääntyvien väline kuunnella musiikkia.”
Kuuntelemisen intensiteetti on laskenut, ja harva ajoittaa menonsa niin, että ehtisi kuulemaan suosikkiohjelmansa.
”90-luvulla oli valtava määrä erilaisia musiikkiohjelmia lähes joka genrelle. Sittemmin tarjonta on vähentynyt.”
Yksi selittävä tekijä tälle on tietysti suoratoistopalveluiden yleistyminen. Ohjelman voi kuunnella netistä milloin huvittaa.
Laine uskoo, että suoratoistopalvelut ovat muuttaneet radikaalisti muillakin tavoin ihmisten tapaa kuluttaa musiikkia. Myös suhtautuminen musiikkiin on muuttunut.
”Aikanaan, kun oli kuullut jostakin bändistä, alettiin selvittämään mistä levy voisi löytyä. Levyä varten oli säästetty rahaa, ja kun se lopulta löytyi, kuuntelukokemus oli arvokas kaiken sen työn jälkeen.”
”Nyt ihmisillä on käytännössä pääsy kaikkeen maailman musiikkiin ja tarjonta on lähes loputon. Se ei ole silti välttämättä johtanut siihen, että kuunneltaisiin yhä enemmän erilaista musiikkia, vaan vaikutus on ollut enemmänkin päinvastainen. Nyt voi halutessaan kuunnella pelkästään lempimusiikkiaan.”
Jos ei ole valmis menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, uusia löytöjä omaan repertuaariin tuskin löytyy.
Vanhemmat sukupolvet ovat altistuneet muullekin kuin omaan korvaan tutulle soitannolle.
”Kun radion musiikkitarjonta oli laajempaa, ja se oli ensisijainen kanava musiikille, ihmiset törmäsivät ikään kuin pakosta erilaisiin teoksiin.”
Pekka Laineen mielestä ”musadiggareiden” kannattaa siedättää itseään monenlaisen musiikin parissa. Jos ei ole valmis menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, uusia löytöjä omaan repertuaariin tuskin löytyy.
”On minullakin ollut inhokkimusiikkia. Lapseni alkoi teininä kuuntelemaan todella raskasta death-metallia, ja se kuulosti minusta aivan kamalalta. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin erottamaan siitä vivahteita ja aloin ymmärtämään, mitä siinä tapahtuu.”
Laineen luotsaaman Pekka Laineen Ihmemaa -radio-ohjelman yksi idea on viedä kuuntelija uusille musiikillisille vesille. Eri genrejä soitetaan laidasta laitaan, mutta Laine pyrkii tekemään tämän kuuntelijoiden ehdoilla.
”Pyrin soittamaan väleihin myös tuttuja klassikoita, jotta ihmisille ei tule liian vieras olo. Monet ovat kertoneet löytäneensä uusia artisteja ohjelman kautta ja kiittäneet tästä.”
Sunnuntaina klo 10, Yle Radio Suomi ja Yle Areena
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
