
Vihkosesta mediataloksi kasvanut yhtiö on pitänyt pintansa maaseudun ja lehtialan murroksessa
Kodin Pellervolla on oma paikkansa maaseudun ihmisten mielissä ja sydämissä. Vuosien aikana sen ansiosta on syntynyt myös avioliittoja ja ystävyyssuhteita.
Pellervo-lehti syntyi 125 vuotta sitten. Pellervo-Median lehtiä tehdään Helsingin keskustassa samassa talossa kuin Maaseudun Tulevaisuuttakin. Kuva: Markku VuorikariPellervo-lehdet juhlivat 125-vuotistaivaltaan. Tuona aikana osuustoimintaliikkeen asialle syntyneestä ja maatalouteen keskittyneestä vihkosesta on kasvanut mediatalo Pellervo-Media Oy.
Loka-marraskuussa lippulaivan eli Kodin Pellervon tilaajamäärä nousi onnistuneiden kampanjoiden ansiosta samoihin lukuihin kuin ennen korona-aikaa 2019.
”Olemme onnistuneet pysymään lukijan lähellä ja tarjoamaan tietyn toiveikkuuden ja neuvokkuuden sekä ihmisläheisyyden. Luulen, että meillä on melko hyvä ymmärrys lukijoiden arjesta”, kertoo päätoimittaja Anna Malk.
Molemmista lehdistä tulee loppuvuodesta juhlanumerot, joissa muistellaan hyviä hetkiä ja vedetään linkkejä tähän päivään.
Marraskuun 29. päivänä ilmestyvän Kodin Pellervon kansi on toisinto vuodelta 1964. Numerossa muun muassa käydään tervehtimässä pariskuntia, jotka tapasivat aikoinaan Ethän minua unhoita -kirjeystäväpalstan avulla.
”Aidosti liikutuin, kun näin valmiin artikkelin ja nuo onnelliset pariskunnat”, sanoo Malk.
1899 perustettu Pellervo lehti keskittyi pitkään maanviljelyyn, ja Kodin Pellervo oli lehden kodin osasto. Maatilan Pellervo eriytettiin omaksi lehdekseen 1997, ja Pellervona jatkanut emolehti muutti nimensä Kodin Pellervoksi muutamaa vuotta myöhemmin.
Muutos heijastaa maaseudun murrosta ja maatilojen vähenemistä.
”Kodin Pellervon tavallinen tilaajaa on käsitöitä, lukemista ja leipomista harrastava nainen. Monet heistä muistavat Pellervo-lehden jo lapsuusvuosilta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





