Kun säästää rahaa, säästää usein muutakin – ”Koulussa ei opetettu raha-asioiden hoidosta yhtään mitään”, kertoo opiskelija

Kun nuori itsenäistyy, niin viimeistään silloin on opeteltava säästämään, sanoo Katri Pellikka. ”Nyt on jo korkea aika miettiä, mitä aikoo tehdä vaikka ensi kesänä. Alkaa säästää vaikka festarireissuihin.” Kuva: Jaana Kankaanpää

Tänä syksynä media on ollut pullollaan säästövinkkejä, sillä inflaation laukatessa ja kustannusten noustessa niille on kysyntää. Marttaliiton asiantuntijan Katri Pellikan mukaan säästöneuvot ovat monelle erittäin tarpeellisia, mutta ihan liiallisiksi niitä ei parane virittää.

Kannattaa siis katsoa, missä oikeasti voi säästää, ja leikata ylimääräistä kulutusta.

Säästää voi isoissa ja pienissä asioissa. Isoja voivat olla esimerkiksi huonelämpötilan alentaminen ja kotivakuutuksien kilpailuttaminen, pieniä taas oman kassin ottaminen kauppareissulle ja valojen sammuttaminen huoneesta, jossa ei oleskele.

”Kun karsii turhaa kulutusta, niin luonnonvarojakin säästyy. Suomalaisten nykyiseen kulutukseen tarvitaan 3,5 maapalloa.”

Sofia Kuosa pärjää opintolainan turvin, kun elää säästäväisesti. Kuva: Sofia Kuosa

Opiskelija Sofia Kuosa, 23, on tyytyväinen siihen, millaisia oppeja hän on saanut säästämisestä omassa lapsuudenperheessään maatilalla Loimaalla.

”Meillä ei maksettu viikkorahaa, joten olin jokaisesta kahden euron kolikosta innoissani. Opastettiin, että sinulla on vain tämä raha, mieti, mihin sen käytät. Jos jotain haluat, niin sen eteen täytyy tehdä töitä. Kotitöistä sai euron tai kaksi, ja vanhemmat opettivat säästäväisyyteen”, Kuosa kertoo.

Kuosa muutti kotoaan 19-vuotiaana Ilmajoelle ja sieltä vuoden päästä Jyväskylään opiskelemaan. Hän on pärjännyt hyvin opintolainalla.

”Tiedän todella hyvin, mihin käytän rahani. Olen halunnut käydä myös töissä, mutta en rahan takia, vaan se on minun tapani nollata päätä.”

Kuosa harrastaa myös menojensa budjetointia ja laittaa rahaa säästöön kuukausittain. Hän asuu yksityisessä vuokra-asunnossa.

”Koulussa ei opetettu raha-asioiden hoidosta yhtään mitään. Kaikki on kotoa opittua. Säästämään opettaminen on kyllä ollut kantava voima”, Kuosa kiittää.

Jos ei ole käsitystä, mitä eläminen maksaa, niin marttojen verkkosivuilta löytyy viitebudjetteja erilaisille talouksille. Niissä on eritelty arkimenot, liikkuminen ja asuminen erikseen pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa asuville sekä erikseen miehille ja naisille.

Katri Pellikka haastaa nuoria pohtimaan, miten oma kulutus suhtautuu viitebudjetteihin. Budjetit kertovat, kuinka paljon kohtuulliseen elämään tarvitaan rahaa.

”Ne eivät ole mitään kengännauhabudjetteja, eivät myöskään pröystäileviä. Ruokabudjettiinkin on laskettu, että silloin tällöin käydään ulkona syömässä.”

Pellikka kannustaa nuoria rohkeasti puhumaan rahasta myös keskenään. Esimerkiksi ennen yhteistä illanviettoa kannattaa keskustella kulujen jakamisesta. Ja kysyä, olisiko ookoo viettää aikaa jonkun kotona, jos porukalla ulos lähtemiseen menee itseltä liikaa rahaa.

”Puhumattomuus raha-asioissa aiheuttaa usein harmeja.”