Sofi Oksanen pureutuu hedelmöitysbisnekseen ja sijaissynnytyksiin – "Olen kertonut olevani vapaaehtoisesti lapseton"
Sofi Oksanen paneutuu kirjoissaan usein rankkoihin aiheisiin. Uudessa Koirapuisto-romaanissaan hän nostaa esiin nykyajan rodunjalostuksen.
Kirjailija Sofi Oksanen kokee itsensä hieman ulkopuoliseksi sekä Suomessa että Virossa, mikä on hyvin tyypillistä toisen polven maahanmuuttajalle. Hän syntyi ja kasvoi Jyväskylässä, mutta vietti lapsuutensa ensimmäiset vuodet Tallinnassa. Kuva: Jarkko SirkiäSofi Oksanen on yksi harvoista kirjailijoista, jonka kasvot lähes jokainen suomalainen tunnistaa. Maksettuani kahvit helsinkiläisen Cafe Violan nuori miesmyyjä menee tohkeissaan takahuoneeseen. Hän kuiskaa työkaverilleen, että Oksanen tuli kahvilaan.
Hyväntuulinen nainen tulee tapaamiseen Otavan viestintäpäällikön Jenni Heitin kanssa. Ennen haastattelun alkua pohdimme yhdessä hetken, mistä kirjoista tulee isänpäivän myyntihittejä. Jari Tervon Loiri on ilmiselvä suosikki.
" David Lagercrantzin tekemä jalkapalloilija Zlatan Ibrahimoviæin elämäkerta aloitti narratiivisten biografioiden buumin. Aivan samaa metodia on käytetty Kimi Räikkösestä ja Loirista tehdyissä elämäkerroissa. Ilman näiden elämäkertojen suosiota tietokirjoilla menisi paljon huonommin", Oksanen sanoo.
Oksasen kirjojen teemat ovat usein rankkoja ja yhteiskunnallisesti painavia, päähenkilöt sorrettuja naisia ja lähihistoriaa käsitellään monella aikatasolla. Niin nytkin, sillä tuore kirja Koirapuisto kuvaa rikollisten liikemiesten pyörittämää hedelmöitysbisnestä korruptoituneessa Ukrainassa.
"Edellistä kirjaa tehdessäni huomasin, että Ukrainassa on poikkeuksellisen liberaali lainsäädäntö lapsettomuuden hoidossa, mikä on hyvin kummallista. Taustalla on ehkä yksittäinen liikemies, joka on vainunnut hyvän bisneksen. Ukraina on nimittäin maa, jossa lakeja voi ostaa", Oksanen sanoo.
Koirapuistossa kerrotaan, miten rikkaat länsimaalaiset pariskunnat voivat valita tulevalle lapselleen sijaissynnytysten kautta esimerkiksi sukupuolen, urheilullisuuden tai kielellisen lahjakkuuden. Oksasen mielestä kysymys on nykyajan rodunjalostuksesta.
"Jokainen vanhempi haluaa itselleen lahjakkaan ja älykkään lapsen, se on psykologisesti ihan ymmärrettävää. Tämä on kuitenkin vaarallinen tie. Tiedämme historiasta, mihin se voi johtaa, jos esimerkiksi vammaisia lapsia ei enää halutakaan perheeseen."
Oksanen haluaa herättää kirjallaan keskustelua avustetun lastenhankinnan moraalisista ongelmista. Hän muistuttaa, että Ukrainassa sijaissynnyttäjän tai munasolun luovuttajan tausta voidaan helposti väärentää papereilla.
Oksasen mukaan Yhdysvalloissa isot yritykset tarjoavat arvostetuille naistyöntekijöille sijaissynnyttäjiä ja firmat myös lupaavat hoitaa munasolujen pakastamisen kustannukset. Yritykset eivät halua menettää parhaita naistyöntekijöitään.
"Jenkeissä äidit menevät käytännössä töihin suoraan synnytyslaitokselta. Tämä on hyvin kummallista pohjoismaisesta näkökulmasta. Sen sijaan, että firmat tarjoaisivat naisille helpotusta työn ja perheen yhteensovittamiseen, lisääntyminen ja lasten hoito ulkoistetaan muille ihmisille."
Yhdysvalloissa nainen voi käytännössä hankkia isonkin perheen olematta itse pois töistä. Maassa ei ole Suomen tapaisia pitkiä äitiyslomia, joten monen äidin on palattava töihin, kun vauva on vasta muutaman viikon ikäinen.
Suomessa syntyvyys laahaa pohjalukemissa, vaikka perhepoliittiset edut ovat varsin anteliaat. Oksasen mukaan yhteiskunta on tehty sellaiseksi, että naisen ei ole välttämättä järkevää hankkia lapsia.
"Lasten- ja kodinhoito on perheissä miehiä enemmän naisten harteilla. Syntyvyyden alenemisen taustalla ovat myös yleisen epävarmuuden ja pätkätöiden lisääntyminen."
Oksaselta udellaan jatkuvasti haastatteluissa, milloin hän hankkii lapsia. Kyseleminen alkoi, kun kirjailija meni naimisiin 2011. Häntä hämmästyttää asia, koska miehiltä harvoin tivataan lapsenteosta.
"Suomessa ei muuten kysytä kirjailijalta kovin seksistisiä kysymyksiä. Olen kertonut olevani vapaaehtoisesti lapseton, jotta keskustelua ei tarvitse käydä aina uudelleen. Perheenjäseneni eivät ole julkisuuden henkilöitä, eivätkä he sellaisiksi halua."
Oksanen syntyi ja kasvoi Jyväskylässä mutta vietti lapsuutensa ensimmäiset vuodet Tallinnassa.
"Nyt asun Helsingissä, mikä on todella kätevää, koska kotioveltani lentokentälle on matkaa vain 20 minuuttia. Matkustan työni vuoksi sata päivää vuodessa, joten silloin kun pystyn, olen kotona."
Sofi Oksanen, Koirapuisto, Like 2019, 404 sivua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

