Suomalainen fyysikko kehitti syntetisaattorin edeltäjän, mutta sen raastava ulina aiheutti yhtyeelle porttikiellon
Fyysikon koulutuksen saanut Erkki Kurenniemi loi Suomen ensimmäiset syntetisaattorit ja ennusti internetin.
Kuva: Ensio Ilmonen / LehtikuvaErkki Kurenniemi (1941–2017) oli elektronisen musiikin tienraivaaja ja virtuaalisen maailman visionääri. Fyysikon koulutuksen saanut Kurenniemi kehitteli myös Suomen ensimmäiset elektroniset soittimet, jotka edelsivät moderneja syntetisaattoreita.
Kokeileva elektronimusiikki oli osaltaan myös 1960-luvun vastakulttuuria, joten hänet nähdään myös aikakautensa avantgardetaiteen vaikuttajana.
Avantgardisteja kiinnostivat tieteelliset teoriat sekä teknologian ja taiteen yhdistäminen, joten taidesuunta sopi hyvin myös Kurenniemelle.
Kuuluisin härveli, jonka rakentamiseen Erkki Kurenniemi osallistui, oli nimeltään Sähkökvartetti. Laite oli osa M. A. Nummisen elektronisen musiikin hanketta 1960-luvun lopulla.
Sähköisen viulun, sähkörumpujen ja elektronisia melodioita tuottavan osan muodostaman syntetisaattorin soittamiseen tarvittiin neljä henkilöä. Sen väitettiinkin olevan maailman ensimmäinen kollektiivisesti operoitava elektronisoitin.
Syntisaattorin edeltäjällä oli onneton alku.
Historiaan on jäänyt esitys kansainvälisillä Bulgarian nuorisofestivaaleilla 1968, jossa koneen tuottama korvia raastava ulina tyhjensi esiintymispaikan katsomon ja tuotti samalla porttikiellon suomalaisryhmälle.
Erkki Kurenniemen rakentamiin laitteisiin lukeutuu niin ikään aikaansa edellä ollut syntetisaattori, jota saattoi ohjata myös videokameralla. Vuonna 1970 esitelty DIMI-niminen koje sisälsi sähköurut, muistin ja videopiirejä.
Hämeenlinnassa syntynyt konemusiikin uranuurtaja kehitti lisäksi useita muita soittimia. Niistä pääosan hän toteutti Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle 60-luvun alussa rakentamassaan kokeilustudiossa. Kurenniemi hyödynsi laitteissaan varhaista digitaalista tekniikkaa ja teki useita oivalluksia ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta.
Teknologisten innovaatioiden lisäksi Kurenniemi teki myös sävellyksiä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat ”On – Off” (1963) ja ”Antropoidien Tanssi” (1968), josta löytyy katkelma Wigwamin Tombstone Valentine -albumilta (1970).
Kurenniemen sävellystuotanto liittyi tiiviisti elektronisten soittimien kehittelyyn ja kokeilemiseen. Hän kuvaili sävellyksiään näin: "Kun teos on lausuttu ohjelmointikielellä, se voi realisoitua milloin ja missä tahansa, missä vain on tulostusväline.”
Tarkkanäköisenä visionäärinä pidetty Kurenniemi ennusti myös internetin tulemisen. Puhuihan hän jo vuonna 1971 Taide-lehdessä yleisestä monikanavaisesta tietoverkosta, joka yhdistäisi ihmiset toisiinsa.
Kurenniemen konkreettisin kädenjälki lienee Heureka-tiedekeskus, jota hän oli perustamassa Vantaalle 80-luvun lopulla.
RIKU-MATTI AKKANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
