Katso video: Luppoelämän vaiheeseen siirtynyt Juha Mieto näyttää lapiotyön mallia ja kertoo 70-vuotiaan tunnot

Juha Mieto pitää lapiotyön vauhdin sellaisena, että "ilimassa riittää mättähiä". Pihatyöt ovat hyvää hyötyliikuntaa, niitä sopii tehdä myös luppoelämän vaiheessa. Kuva: Johannes Tervo

Juha Mieto on vauhdissa. Ensimmäinen lautasellinen lounasta on syöty, on santsikierroksen aika.

"Tämän kun saisi pikkuisen laskemaan", Mieto sanoo vähäistä vatsaansa taputellen. "Mutta kun tuo ruoka on niin pirun hyvää. Ja ruokahalut on mulle annettu maharottomat."

Mieto nousee pöydästä kurikkalaisessa hotellissa, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Pitkä Jussi. Se oli yksi nimistä, joita Miedosta hänen urheiluvuosinaan käytettiin.

Kuvaava nimi lähes kaksimetriselle kaverille, joka muuten juuri nyt pysähtyy keskelle ravintolasalin parkettia, oikaisee vartensa täyteen mittaan ja julistaa jylisevällä äänellä:

"Ihminen on luotu maan päälle töitä tekemähän eikä vetelehtimähän!"

Läheisessä pöydässä ruokaileva miesseurue kuuntelee partaisen jättiläisen julistusta hieman hämmentyneenä mutta hymyssä suin. Myös Miedon naama leviää virneeseen.

"Arvasinhan mä, että teille uskaltaa puhua suoraan."

Matka kohti noutopöytää jatkuu. Jään odottelemaan, mietin: Meneekö siinä oikea Juha Mieto vai onko tuossa mies, joka esittää julkisuudesta tuttua Juha Mietoa?

Lue lisää:

”Silloin tuntui, että kun olisi rivat mistä repiä" – Juha Mieto: "Vuosina 1972–1975 olin elämäni kunnossa"

Juha Mieto silmäili urheilu-urastaan kertovan näyttelyn Hotel Kurikan aulassa. Kuva- ja tekstitaulujen sekä vahakuvan lisäksi vitriineissä on osa Miedon saamista palkinnoista. Kuva: Johannes Tervo

Aivan kuin Mieto olisi aavistanut ajatukset.

"Mun sisälläni on kaksi erilaista Jussia", hän sanoo pöytään palatessaan.

"Se toinen on erakko. Olen erakkoluonne – viihdyn yksinäni erinomaisen hyvin."

Erakko-Jussi nauttii tietäessään, että viikkoon ei tarvitse mennä mihinkään. Saa olla vain. Kotioloissa. Pakko ei ole sytyttää edes valoja huoneisiin.

Millainen on toinen Jussi?

"No se toinen Jussi lähtee mielellään ihmisten ilmoille, pystyy olemaan väenpaljoudessa ja keskipisteenä – ja se nauttii siitä. Arvostan kaikkia ihmisiä, ja kaikki työ on tärkeää."

Isoksi ryöstäytyneen kuusiaidan puut ovat saaneet kyytiä. Kuva: Johannes Tervo

"Pengastan nämä loputkin juuret irti, ja sitten tasaan jäljet." Kuva: Johannes Tervo

Kaadetusta kuusiaidasta löytyi mielenkiintoinen luonnonoikku: kaksi puuta oli kasvanut yhteen. Kuva: Johannes Tervo

Mieto sanoo elävänsä elämänsä neljättä ja viimeistä vaihetta. "Tämä on luppoelämän vaihe. Työt on tehty, nyt saa nauttia."

Hän laskee aloittaneensa luppoelämän viisi vuotta sitten, kun kansaneläkeikä koitti.

"Päätin, että siirryn eläkkeelle 65-vuotiaana."

"Mietaan" eläkeläisyys on vähän niin ja näin. Vuosikymmenet kotomaata yrittäjänä kiertänyt ja sen kaikissa kunnissa käynyt mies istuu yhä mieluusti Audin etupenkille ja polkaisee keikalle.

Hiihtäjälegendan voi kohdata missä päin Suomea tahansa messuilla tai urheiluliikkeiden tapahtumissa tai vaikka huutokauppaa meklaroimassa. Eikä vain Suomessa: tänä vuonna Mieto on kutsuttu myös Norjaan, Ruotsiin ja Viroon.

Reissupäivien määrä on toki vähentynyt.

"Parhaana vuonna oli 332 keikkaa, aivan kerta kaikkiaan hirvittävä määrä. Jouluaaton olin kotona, melkein kaikkina muina päivinä lähdin, jos kysyttiin. Hinta oli sama arkena ja pyhänä."

Entä aiemmat vaiheet, mitä oli ennen luppoelämää?

"Ensimmäinen oli lapsuus. Kurikan Miedon kylässä asui maatalon poika, joka viimeistään kansakoulussa innostui kaikenlaisesta urheilusta."

Sitten tuli nuoruus.

"Siihen sisältyi erittäin aktiivinen urheileminen. Kiersin kisoissa ensin kotimaakunnassa, sitten Suomessa ja ulkomailla."

Mieto kuului Suomen hiihtomaajoukkueeseen 1970–1985. Kotimaan laduilla hän kilpaili nelikymppiseksi, vuoteen 1989.

"Urheiluvuosien jälkeen koitti työelämän vaihe, jonka kunnialla hoidin."

Jo urheilu-uransa viime vuosina Mieto kertoo odottaneensa kiihkeästi, että kohta pääsee tekemään töitä.

"Yrittäjäksi ryhtyminen oli erinomainen ratkaisu."

Yrittäjän uran lisäksi Mieto ehti työvuosinaan politiikkaan. Hän oli keskustan kansanedustaja vuosina 2007–2011.

”Mainettansa parempi talo”, Mieto sanoo eduskunnasta.

”Kansanedustajuus oli hyvä kokemus. Näkipä senkin.”

70-vuotiaalla on oikeus neuvoa muita, varsinkin nuorempiaan. Mitkä ovat Mietaan ohjeet suomalaisille?

”Liikettä, liikettä ja lepoa."

Erityisesti hän suuntaa sanansa kasvuikäisille.

"Nuorena rakennettu peruskestävyys on kivijalka, joka kantaa pitkälle. Nukkumista korostan, hyvä uni on vuorokauden tärkein asia."

"Kovin paikka oli vaimon kuolema vuonna 1996. Poikani oli kahdeksan vuoden ja kymmenen päivän ikäinen, kun hänen äitinsä kuoli. Kunnialla hoidin yksinhuoltajuuden. Urheilu on mitäänsanomatonta tosielämään verrattuna." Kuva: Johannes Tervo

Sapporo 1972. Mieto osallistuu ensimmäisiin olympialaisiinsa. Kansainvälisen hiihtoliiton päätöksellä ajanotossa käytetään ensimmäistä kertaa sadasosasekuntien tarkkuutta.

Mieto kamppailee mitaleista 15 kilometrillä. Hopea jää kahden sekunnin päähän. Pronssi on melkein Miedon, mutta se lipsahtaa Norjaan: Ivar Formo on kuusi sadasosasekuntia nopeampi.

Miedosta tulee hiihtohistorian ensimmäinen, joka häviää olympiamitalin sekunnin sadasosilla.

Lake Placid 1980. Miedon ja Ruotsin Thomas Wassbergin kamppailu 15 kilometrin kultamitalista on latujen dramaattisin.

Mieto painaa täysillä alusta asti. Aika: 41.57,64.

Mieto lähti ladulle neljä ja puoli minuuttia ennen Wassbergia. Kurikkalainen seuraa maalialueella ruotsalaishiihtäjän tuloa. Wassberg maalissa nyt, aika: 41.57,63.

Mieto häviää kultamitalin yhdellä sekunnin sadasosalla. Matkaksi muutettuna se on muutama senttimetri.

Lake Placidin olympialaisten jälkeen Kansainvälinen hiihtoliitto päättää luopua sadasosasekuntien käytöstä hiihtokilpailujen ajanotossa.

”Aikamoinen kohtalo. Olen ensimmäinen ja viimeinen, joka on hävinnyt olympiamitalin sadasosilla. Nykyisellä ajanottoperiaatteella mulla olisi jaettu pronssi Sapporosta ja jaettu kultamitali Lake Placidista.

Mieto myöntää, että joskus nuorempana mieleen nousi kysymys: "Miksi juuri mulle piti käydä näin?"

"Sittemmin olen ajatellut, että vastoinkäymisiä annetaan enemmän niille, jotka jaksavat ne parhaiten kantaa."

Sekunnin sadasosa, ison miehen pitkät potkut ladulla ja monet railakkaat tempaukset ovat kasvattaneet Miedon mainetta. Niin Suomessa kuin muissakin pohjoismaisten hiihtolajien maissa hänet muistetaan paljon paremmin kuin monet olympiavoittajat. Norjassa hän on Kollen-konge, Kollenin kunkku.

"Vaativin laji on elämä itte", Mieto sanoo.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen urheilujaksonkin merkitys tasaantuu vain yhdeksi vaiheeksi elämässä – vaikka sitä oli niin tavattoman innokas aikoinaan."

Ajatusmaailma muuttuu iän mukana. ”Niin se Luoja on varmasti järjestänyt."

"Uskon, että iän karttuessa tulee mieleen sekin ajatus, että olen mä tätä maailmaa jo tarpeeksi nähnyt."

• Juha Mieto
• Maastohiihtäjä, olympiavoittaja ja yrittäjä. Kansanedustaja 2007–2011.
• Asuu Kurikassa, samassa pitäjässä, jossa syntyi 20.11.1949. Ei juhli 70-vuotispäiväänsä.
• Hiihtouran urheiluseura: Kurikan Ryhti.
• Hiihdon olympiavalmennettavaksi 20-vuotiaana vuonna 1970. Kuului Suomen hiihtomaajoukkueeseen 1970–1985.
• Osallistui olympialaisiin neljä kertaa: Sapporo 1972, Innsbruck 1976, Lake Placid 1980 ja Sarajevo 1984.
• Mitalit olympiakisoista. Kultamitali: Innsbruck 4 x 10 km; hopeamitali: Lake Placid 15 km ja 50 km; pronssimitali: Lake Placid 4 x 10 km ja Sarajevo 4 x 10 km.
• Hiihdon MM-kisoissa myös neljä kertaa: Falun 1974, Lahti 1978, Oslo 1982 ja Seefeld 1985.
• Mitalit MM-hiihdoista. Hopeamitali: Falun 30 km ja Lahti 4 x 10 km; pronssimitali: Lahti 15 km ja Oslo 4 x 10 km.
• Hiihdon maailmancupin voittaja 1975–1976 ja 1979–1980.
• Unescon myöntämä Pierre de Coubertin -palkinto vuonna 1986. Palkinto on tunnustus esimerkillisestä rehtiydestä niin kilpailussa kuin kilpailusuorituksen jälkeenkin.
• Pro urheilu -tunnustuspalkinto, jonka opetusministeriö myönsi 2007.