Katsoja voi peilata Lapua 1976 -elokuvaa omaan elämäänsä ja sen äkkiarvaamattomuuteen. ”Eihän kukaan odottanut tällaista onnettomuutta tapahtuvaksi”, elokuvan ohjannut Toni Kurkimäki toteaa. Kuva: Johannes Tervo
Menestyselokuvan ohjannut Toni Kurkimäki ei ole käynyt päivääkään alan kouluja ‒ Lapua 1976 syntyi isän tarinoiden pohjalle
Lapualla syntynyt Toni Kurkimäki kuunteli nuorena tarinoita Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä, josta hänen isänsä selviytyi. Nyt hän kertoo, miten Lapua 1976 -elokuvasta tuli menestys kuin ihmeen kaupalla.
Toni Kurkimäki toivoo, että elokuva jäisi muistuttamaan jälkipolvia pienen yhteisön voimasta. Kuva: Johannes TervoLapua 1976 -elokuvan menestys vetää ohjaaja Toni Kurkimäen edelleen hiljaiseksi.
Hän toivoo, että elokuva jäisi muistuttamaan jälkipolvia pienen yhteisön voimasta.
Toni Kurkimäen, 45, viime kuukaudet ovat pyörineet Lapua 1976 -elokuvan ympärillä. Hän on vieraillut yli sadassa erikoisnäytöksessä ympäri Suomea.
Kehuja on sadellut niin kollegoilta kuin kadunmiehiltä ja -naisilta.
”Eilen menin vaihtamaan auton rengasta. Rengasliikkeen kaveri naputteli tietokonetta ja totesi samalla, että on muuten mahtava leffa. Kotona Lapualla käydessä isä kertoo aina uusimmat uutiset, että kuka on tullut juttelemaan elokuvasta”, Kurkimäki naurahtaa.
Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kertovan elokuvan menestys on ollut sensaatiomainen. Syyskuussa ensi-illan saanut elokuva on ylittänyt 170 000 katsojan rajan, ja se pyörii yhä useissa teattereissa ympäri maata.
Lapua 1976 oli sen tekijöille hyppy tuntemattomaan ja vaati suurta riskinottoa.
12 vuotta sitten Kurkimäki ajoi entisen Lapuan patruunatehtaan ohi ja sai idean tehdä elokuvan Suomen historian suurimmasta räjähdysonnettomuudesta.
Ajatus olisi ollut kunnianhimoinen jopa kokeneelle ammattilaiselle, saati Kurkimäelle, joka oli elokuvantekijänä amatööri. Hän ei ole käynyt elokuva-alan kouluja.
Vuonna 1999 hän kuvasi lapualaisnuorten kanssa Surmanlaakso-kauhuelokuvan, joka sai muutama tuhat katsojaa elokuvateattereihin.
Haave omasta elokuvasta alkoi itää jo lapsena. Hän varttui Lapuan Ritakalliolla.
Musiikista tuli hänen ensirakkautensa. Sitä edesauttoi isoveljen mittava levykokoelma. Myöhemmin Tapani Ripatin ja Pertti Salovaaran radio-ohjelmat tekivät häneen suuren vaikutuksen.
Nuorukaisen elämä mullistui entisestään, kun perheeseen hankittiin VHS-videonauhuri ja Commodore 64.
”Katsoimme paljon Bondeja ja Bud Spencerin elokuvia. Samalla aloin miettiä, mistä musiikki tulee elokuviin ja videopeleihin.”
Hän muistaa kinunneensa itselleen Casion sähköurut ja hankkineensa musiikinteko-ohjelman.
”Aloin haaveilla, että teen jonain päivänä elokuvan ja sävellän siihen musiikin.”
”Lopulta totesimme, että tämä kortti pakko katsoa ja elokuva on tehtävä nyt tai ei koskaan.”
14-vuotiaana Kurkimäki näki kaverinsa soittavan levyjä Lapuan nuorisoseuran diskossa. Siltä seisomalta hän halusi itsekin tiskijukaksi.
Rohkeutta ja heittäytymistä haasteisiin ei nuorelta pojalta puuttunut. 1990-luvun alussa Lapualla toimi Radio Simpsiö -paikallisradio.
Teinipojan silmissä radio oli portti johonkin suurempaan.
Rippikoulusta päästyään hän marssi toimitukseen kysymään radiotoimittajan töitä.
”Musiikkipäällikkönä toiminut Kai Pöntinen katseli hetken aikaa ja sanoi, että tule muutamaksi päiväksi tutustumaan radiotyöhön, niin tehdään testilähetys. Kävin siellä kuukauden ajan ennen kuin sain tilaisuuden. Syksyllä 1993 pääsin tekemään suoran lähetyksen perjantai-iltana”, hän kertoo.
”Se oli jännittävä ja valtavan opettavainen kokemus. Kun linja aukesi, kaikki meni suorana radioon.”
Pian nuorta radiotyöläistä kysyttiin DJ-keikoille. Siitä tuli lopulta hänen ammattinsa, joka on jatkunut 30 vuotta.
Kurkimäki on keikkaillut ahkerasti DJ Tony -nimellä ja hänestä on tullut elektronisen tanssimusiikin asiantuntija. Ohessa hän on juontanut muun muassa radiokanava Hitmixin Retroradio-ohjelmaa.
Seinäjoella asuva Toni Kurkimäki kuvattiin Seinäjoen veturitallin edessä, jossa filmattiin Lapua 1976 -elokuvan lataamokohtaukset. Kuva: Johannes TervoPatruunatehtaan onnettomuudessa menehtyi 40 ja loukkaantui 60 henkilöä. Kurkimäen tädin mies menehtyi onnettomuudessa.
Isä oli töissä tehtaalla onnettomuuden aikana. Hän selvisi vammoitta.
Myöhemmin isä teki pitkän työuran tehdaspalokuntalaisena.
Elokuvahaaveen myötä Kurkimäki alkoi kysellä isältään enemmän onnettomuudesta. Samalla hän sai vahvan tunteen siitä, että juuri hänen pitää tehdä tämä elokuva.
Elokuvaprojektiin lähti mukaan tuttuja eteläpohjalaisia tekijöitä. Vuonna 2014 Kurkimäki ohjasi Lapuan tragediasta lyhytelokuvan Huhtikuu, jonka hyvä vastaanotto kannusti tekemään pitkää elokuvaa.
Vuonna 2021 elokuvaa varten perustettiin Blankcface Oy -tuotantoyhtiö. Samana vuonna Lapua-elokuvalle myönnettiin apuraha, jonka avulla saatiin käynnistettyä esituotanto.
”Haimme aktiivisesti tukea myös Elokuvasäätiöltä, mutta sitä ei myönnetty. Lopulta totesimme, että tämä kortti on pakko katsoa ja elokuva on tehtävä nyt tai ei koskaan.”
Kurkimäen mukaan moni katsoja on sanonut, että elokuva jättää hiljaiseksi ja pistää miettimään asioita. Kuva: Johannes Tervo”Juustoportilta todettiin, että purkkiin ei myydä mainospaikkoja kenellekään, mutta tässä tapauksessa he halusivat olla mukana auttamassa.”
Kesällä 2021 Kurkimäki, tuottajat Mikko Jokipii ja Pekka Pohjoispää sekä käsikirjoittaja Tuukka Haapamäki marssivat pankkiin ja ottivat puolen miljoonan euron lainan elokuvantekoa varten.
Jos 100 000 katsojan raja ei olisi ylittynyt, tekijät olisivat jääneet velkaa pankille. Taloudelliset riskit olivat suuret, sillä tänä vuonna vain neljä kotimaista elokuvaa on saanut yli sata tuhatta katsojaa.
Menestyksen myötä koko laina saatiin maksettua.
”Tuottajamme Pekka Pohjoispää laittoi meidän Whatsappiimme videon, että tässä se raha nyt on ja tässä se menee.”
”Nyt olemme tilanteessa, että kukaan ei ole ostamassa uutta autoa, mutta vanhojakaan ei tarvitse laittaa myyntiin. Tämä ei ollut taloudellinen supermenestys, mutta sen myötä jatkamme tällä alalla ja alamme suunnitella seuraavia tuotantoja.”
Kurkimäen mukaan Lapua-elokuvan suosio ei selity yksistään sillä, että se kertoo koko kansakuntaa koskettaneessa katastrofista. Hänen mukaansa elokuvan on seistävä omilla jaloillaan ja ilman taustatarinaa.
Lapua-elokuva puhuttelee eri ikäisiä katsojia. Moni katsoo sitä katastrofin kulmasta, toiset rakkaustarinana. Päähenkilöiden itsenäistymisen tarve ja vanhempia vastaan kapinointi resonoivat nuorempia katsojia.
Kurkimäen mukaan tekijöille oli tärkeintä, että elokuva oli vuosien työn arvoinen. Alussa heidän korviinsa kantautui soraääniä. Monet pelkäsivät, että aiheesta tehdään amerikkalaistyylistä toimintaviihdettä.
Lopulta yhteisö asettui elokuvan puolelle. Kun maa piti saada märäksi, paikallinen palokunta tuli hetkessä paikalle tankkiauton kanssa. Paikalliset teinit kärräsivät mönkijän peräkärryllä lunta kuvauspaikalle ja monet pohjalaiset tarjosivat kuvauksiin 1970-luvun rekvisiittaa.
Elokuva sai vetoapua yllättävästä suunnasta, kun Juustoportti laittoi maitopurkkeihinsa elokuvan mainoksen.
”Juustoportilta todettiin, että purkkiin ei myydä mainospaikkoja kenellekään, mutta tässä tapauksessa he halusivat olla mukana auttamassa.”
Elokuva on saanut aikaiseksi ilmiön, jossa turistit saapuvat Lapualle katsomaan tapahtumapaikkoja.
Moni on matkustanut varta vasten katsomaan elokuvan Bio Marilynissa, joka sijaitsee entisen patruunatehtaan alueella.
Kurkimäki toivoo, että Lapua 1976 jäisi muistuttamaan jälkipolvia yhteisöstä ja sen voimasta.
”Kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen, voidaan pelastaa ihmishenkiä tai tehdä muita hienoja juttuja yhdessä. Tämän elokuvan pariin tuli paljon hienoja ihmisiä ja me yhdessä saimme sen menestymään. Sydän ja tunne näkyvät elokuvassa.”
Toni Kurkimäki
Syntynyt Lapualla vuonna 1978, mutta asunut lähes koko aikuisikänsä Seinäjoella.
Elokuvantekijä, yrittäjä, radiojuontaja ja DJ. Esiintynyt vuodesta 1993 asti tiskijukkana DJ Tony -nimellä.
Valmistui vuonna 2006 Seinäjoen ammattikorkeakoulun mediatuotannon linjalta. Myöhemmin opettanut samaisella linjalla.
Ohjannut lyhytelokuvan Huhtikuu (2014) ja elokuvan Lapua 1976 (2023).
Perheeseen kuuluu vaimo ja 6- ja 9-vuotiaat lapset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
