Heinähattu, Vilttitossu ja kana haastaa katsojan pohtimaan ihmisen suhdetta eläimiin. Kuva: Rami Marjamäki
Uuden Heinähattu ja Vilttitossu -leffan kuvauksissa kana oli ykkönen – jos kanaa munitutti, koko 30-henkinen kuvausryhmä odotti kiltisti
Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuvan kuvauksissa mentiin kanojen ehdoilla. Ihmispääosia esittäneet salolaiset sisarukset Klaara ja Eedla Höglund osoittautuivat kelpo kanakuiskaajiksi.
Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuva perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan samannimiseen lastenkirjaan vuodelta 2019. Elokuvan päärooleissa nähdään Vilttitossuna Klaara Höglund ja Heinähattuna Eedla Höglund. Kuva: Jana Machackova-OeyOnko kana häijy hattuvaras vai mukavampi kaveri kuin oma sisko? Entä miksi kana käyttäytyy ihmisen mielestä epäsiististi tai ilkeästi? Helmikuun puolivälissä ensi-iltansa saava Heinähattu, Vilttitossu ja kana haastaa katsojan pohtimaan ihmisen suhdetta eläimiin.
Elokuvan päätähtinä, eli siskoksina nimeltä Heinähattu ja Vilttitossu, nähdään salolaiset Eedla Höglund, 11, ja Klaara Höglund, 9. Nuoret näyttelijät ovat siskoksia myös oikeassa elämässä, ja he näkivät roolisuorituksensa ensimmäistä kertaa valkokankaalta helmikuun alussa Turussa.
Eedla Höglund kertoi ensivaikutelmansa elokuvasta heti lopputekstien jälkeen.
”Tuntuipa se lyhyeltä! Kesällä kuvattiin vaikka kuinka kauan.”
Ohjaaja Reetta Aalto vahvistaa, että kuvaukset alkoivat kesän 2023 juhannusviikolla ja kestivät heinäkuun loppuun. Kaikki kuvaukset purkitettiin Tampereen seudulla.
Jos Eedla ja Klaara Höglundilta kysytään, elokuva tuskin jää kummankaan viimeiseksi näyttelijäntyöksi. Eedla oli ehtinyt aiemmin näytellä mainoksissa ja tehdä pieniä rooleja tv-sarjoissa ja lyhytelokuvissa.
”Haluaisin kyllä näytellä pitkissä elokuvissa myös tulevaisuudessa. Nyt kun näin elokuvan isolta ruudulta, rupesin miettimään, että pian kaikki muutkin näkevät tämän. Aika jännää!”
Alan slangikin on jo ehtinyt tarttua Höglundin siskoksiin.
”Tämä oli minun eka replikoiva rooli. Enää ei jännitä tehdä sellaisia”, Klaara pohtii.
Elokuvan kolmatta nimiroolia esittävät itseoikeutetusti kanat. Siivekkäät filmitähdet toivat aivan oman lisänsä kuvauksiin.
Ohjaaja Reetta Aalto kertoo, että elokuva-alalla kuvauksia pidetään sitä hankalampina, mitä enemmän niissä häärää lapsia ja eläimiä.
”Tässä elokuvassa on puolestaan vain pari kohtausta, jossa tarvittiin pelkkiä aikuisia. Mielestäni selvisimme silti oikein hyvin.”
Elokuvan kanakohtauksissa oli aina mukana eläintenkouluttaja Tuire Kaimio, joka piti huolen siitä, ettei kuvauspaikalla ollut mitään kanan mielestä stressaavaa. Ohjaajalle tämä tarkoitti sitä, että omia pinttyneitä tapoja piti tuulettaa oikein urakalla.
Kana tuotiin kuvauspaikalle aina viimeisenä, ja kun kohtaus oli paketissa, väki ei saanut alkaa hajaantua ympäriinsä, kuten tavallisesti on tapana. Ensin kotkottava näyttelijä piti viedä rauhallisesti pois kuvauspaikalta.
Myös yksityiskohdilla oli merkitystä. Kun kanoja oli paikalla, tuulisuojattuja mikrofoneja ei pidetty näyttelijän pään päällä, vaan äänitettiin alaviistosta. Yläilmoissa pörröiseen tuulisuojaan kääritty mikrofoni olisi nimittäin näyttänyt kanan silmissä petolinnulta.
Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio piti huolen siitä, ettei kuvauspaikalla ollut mitään kanan mielestä stressaavaa. Kuva: Rami MarjamäkiKlaara Höglund osoittautui kuvausten aikana varsinaiseksi kanakuiskaajaksi, ja hän opetti Anita-kanan esimerkiksi vetämään leluautoa. Temppua pääsee ihailemaan elokuvassa.
Vaikka kanat ovatkin oppivaisia, niillä on elämässään tärkeämpiä asioita kuin 30 hengen kuvausryhmän aikataulut.
”Jos kana rupesi vaikka munimaan, silloin tarvittiin stunttikanaa”, Klaara Höglund kertoo.
Ohjaajalle kanojen munintatuokiot tarjosivat mahdollisuuden pohtia ajan suhteellista olemusta ja sitä, että joskus vähempikin hoppu riittää.
”Elokuva-alalla olemme tottuneet ajattelemaan, että on kiire, on kiire, nyt pitää kuvata, kun aurinko vielä paistaa”, Reetta Aalto kuvailee.
Kanojen munintatuokioista huolimatta kameraan tallentui pitkät pätkät kauneinta Suomen suvea.
MT vieraili elokuvan kuvauksissa Tampereella heinäkuussa. Kuva: Rami MarjamäkiKuten elokuvan ensimmäisessä kohtauksessa muistutetaan, kesäloma-aika tarkoittaa eri-ikäisille lapsille eri asioita. Koululaisella ei ole kesälomalla läksyjä, mutta toisaalta kouluikäinen voi jo osallistua itsekseen erilaisiin aktiviteetteihin.
Nuoremmilla sisaruksilla ei välttämättä ole pääsyä isosisaruksen ajanvietteisiin, ja tästä saattaa syntyä monenlaista mustasukkaisuuden ja yksin jäämisen tunnetta.
Kuten elokuva opettaa, näistä tunteista on mahdollista päästä yli. Jos tarinan opetuksen haluaisi tiivistää yhteen repliikkiin, se kuullaan Pirjo Heikkilän esittämän Helga Alibullenin suusta, kun Anita-kanalla on silminnähden hauskaa Cynthia-kanan seurassa.
”Kana häiriköi, koska se kaipasi ystävää, ja nyt se on sellaisen löytänyt.”
Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuvan ensi-ilta on 16. helmikuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
